HALU TOISTA KOHTAAN

17.11.2016


Hän makaa sohvalla verkkareissa ja valkoisessa t-paidassa. Tai no valkoisessa, voihan sieltä bongata äskeisen lasagne menyyn. Hän näprää puhelinta tuima ilme kasvoillaan ja vahtii kaukosäädintä kuin haukka. Tv :n kanavan vaihto ei tule kuulonkaan tällähetkellä. Onhan Suomen paras äijä Pälsämäen Aki pitämässä juuri huutokauppaa. Huutokauppaa, joka ei tällähetkellä voisi kiinnostaa minua pätkääkään. Huutokauppaa, joka vie hänen kaiken huomionsa. Huomiota saavat myös popcornit, joita pussillinen katoaa hetkessä hänen kitaansa salaman nopeasti. Popcorneja joita rouskutetaan niin kovalla tahdilla ja hartaudella, että jo kuulet korvissasi miten lattialle putoavat popcornin siemenet kilahtelevat imuriin seuraavan kerran imuroidessasi. Vai imuroisiko kenties hän? Imurointi vuorot ovat pitkään olleet sinun listallasi.

Koen närkästystä, kun katselen lentäviä popcorneja. Koen huvittuneisuutta, kun katson "valkoista" t-paitaa ja kuuntelen purnausta, jonkun facebook päivityksestä. Ja Pälsämäen Aki se vaan jaksaa tingata taustalla.
Mielen päälläni on kuitenkin eniten vain, että olisipa hän päälläni.
Voisin oikeastaan viskata samantien vaikka koko popcorni kulhon lattialle. Työntää sormet noihin popcornin tuoksuisiin hiuksiin ja vähän tukistaa huomiota. Repiä tuon lasagnea rinnuksilla olevan t-paidan pois ja ja ja...

Parisuhteessa on tärkeä olla himoa ja intohimoa.
Tottakai välillä tulee niitä laimeampia hetkiä ja aina ei vaan jaksa. Se on ihan normaalia. Joskus väsyttää, joskus on stressiä ja joskus ei oikeasti vaan haluta. Nämä kaikki tuntemukset on ihan fine. Välillä tekee ihan hyvääkin pitää pientä paussia ja sitten voi haluta taas toista entistä enemmän.
Minulle on tärkeää haluta toista. Se on minulle helppo onnellisuuden mittari ja sellainen tieto itselleni, että haluan olla vielä suhteessa. Silloinkin kun olen väsynyt, stressaantunut tai närkästynyt. Haluan olla lähellä. Ihan vaikka vain maata vierekkäin sohvalla. Tai kun istun sohvalla läppäri sylissä, on ihanaa, kun toinen on lähellä. Vaikka hänen koko huomionsa olisi telkkarissa, hän on siinä, siinä lähellä.



Olen jo aikaisemminkin maininnut, etten usko mihinkään "siihen oikeaan". Uskon kyllä, että toiset ihmiset vain vetoavat, jollain sanoinkuvaamattomalla tavalla enemmän kuin toiset. Minä tarvitsen juuri tälläisen ihmisen.
Minulle ei merkkaa kalliit ravintolareissut, ostetut käsilaukut tai muutkaan. Minä tarvitsen sellaisen ihmisen, jota haluta. Haluta fyysisesti ja henkisesti, koska silloin kun suhteessa on niitä kuoppia tai epävarmuutta tulevasta tämä halu toista kohtaa saa minut haluamaan jatkoa. Saa minut uskomaan, että suhteessa on vielä järkeä. Mikään materia ei ole merkannut minulle siinä pisteessä.
Silloin, kun olen itse epävarma tulevasta tai omista tunteistani.

Kysyn aina itseltäni, haluanko vielä häntä? Haluanko herätä hänen vierestään? Haluanko repiä hänen paitaansa pois? Haluanko istua hänen kanssaan sohvalla pitkän työpäivän jälkeen ja vain olla hiljaa?

Olen sivusta seurannut monia suhteita ja miettinyt, miksi he ovat yhdessä?
Asunnon, tottumuksen, lapsien vai halun takia? Mikään näistä ei ole väärävalinta, jos itsellä on hyvä olla. En tuomitse mitään näistä, ei voi sanoa toisen puolesta, mikä on hänelle paras valinta. Toisten halua ei myöskään itse välttämättä näe. Itse minulla ei ole muuta syytä olla toisen kanssa, kuin halu. Ystäväni varmasti tunnistavat temperamenttisen luonteeni "My way or Hiveway".
Oikeasti, kun sellainen ihminen jota haluan tarpeeksi, johon rakastun tuntuu olevan lähelläni niin oma kova luonteenikin karaistuu. Minulle halu olla toisen kanssa on muuttanut minua kaikista eniten. Olen oppinut uudenlaisia näkökulmia ja kohdannut uusia ongemia. Osa näistä on tullut tielleni tahtomattani ja osan olen nielaissut suoraan kyselemättä. Sitten, kun tulee niitä päiviä, että voisi repiä omaa tukkaa turhautuneisuuden takia, etsin itsestäni tämän halun toista kohtaan. Se auttaa jo pitkälle. Se on minulle se suhteen pääasia.

Hiljeneekö halu toista kohtaan ajan mittaan?

En osaa sanoa. Minulle jos halu toista kohtaan loppuu on se merkinnyt ikävä kyllä suhteen päättymistä. En puhu mistään äkkipikaisesta valinnoista, vaan siitä, että ajan mittaan vain huomaa, että sitä voisi toimia ja olla yksinkin. Eikä haluta, olla edes sohvalla yhdessä saati sitten muutakaan.
En halua ajatella, että se halu aina loppuu. Enkä uskokaan, (-apua nyt käytän tätä itselle vierasta ilmaisua) "sen oikean" kanssa loppuu. Jotkut ihmiset vetävät, kuin magneetti. Heiltä jopa jaksaa enemmän itselle vierasta tai jopa epäoikeudenmukaisuudelta tuntuvaa käytöstä.
Nämä ihmiset muistaa aina ja jopa niistä ei viehättävistä piirteistä alkaa löytämään ensin jotain humoristista, sitten jotain söpöä ja lopulta ne voivat olla hyvinkin vahva muisto halusta toista kohtaan.

Se ihme hullulta vaikuttava maailman matkaaja, joka käytti kaikki rahansa matkusteluun?
Joka aamu pelkällä kahvilla ja Alepa munkilla arkipäivänsä aloittava intohimoinen yrittäjä?
Vanhan koulun outo poika, jonka kanssa ei ikinä tapahtunut mitään, mutta halusit häntä silti.
Hän joka sai sinut tuntemaan olevasi haluttu, sai sinut tuntemaan olosi eläväksi

Ymmärrättekö pointtini?



Halu antaa minulle voimaa jaksaa eteenpäin, silloin kun on myrskyä. Halu luo minulle ne tärkeimmät ja parhaimmat muistot.
Se tunne, kun tiedät toisen haluan sinua enemmän kuin mitään muuta on voimaannuttava tunne. Se fiilis. Oli se sitten fiilis, kun kävelet aamun pikkutunneilla kotiin ja tunnet, kun joku on halunnut sinua paljon. Tai se, kun joku haluaa sinua vielä yhtä intohimoisesti monen yhteisen vuoden jälkeen. Minulle itselle tuo jälkimmäinen on se tärkeämpi. Se tekee minut onnelliseksi ja itsevarmaksi. Se saa minun tunteeni syvenemään entisestään.

Millä sitten voi pitää tätä halua yllä parisuhteessa?

Itse koen, että toiselle pitää antaa tarpeeksi tilaa. Hänen tunteitaan ja halujaan muita asioita kohtaan ei saa yrittää tukahduttaa. Esimerkiksi harrastus, kaverit ja vapaa-ajan käyttö. Pitää antaa sitä omaa aikaa ja myös ottaa sitä omaa aikaa itselle. Ei unohtaa omia kavereita, omia harrastuksia ja omia juttuja. Kun toinen kokee, että häntä arvostetaan, häneen luotetaan, hän myös haluaa sinua.
Halulla ei ole aikaa eikä paikkaa. En halua kahlita omaa haluani tiettyyn kellon aikaan tai rutiiniin.
Se tekee kaikesta jännittävää ja pitää kipinän yllä. Pitää myös kuunnella toisen haluja ja haastaa häntä kertomalla omia haluja.

Elän mielluummin hieman suhteessa, jossa on tulta ja tappuraa ja halua toista kohtaan. Vaikka välillä sydän olisikin syrjällään, kuitenkin näinäkin hetkinä haluan toista. Haluan olla hänen kanssaan.
En halua olla suhteessa, joka on kun kädenlämpöinen pöydällä seissyt maito lasissa. Lasin pinta tyyni ja tasainen ja ajan mittaan maito vain sakkautuu. Minun lasissani saa kuohua ja kuplia, juomakin saa olla kirpsakkaa ja tujua.
Niin minä suhteeni haluan. Niissä olen onnellinen, haluan ja olen haluttu.




Lähetä kommentti

Latest Instagrams

© Siiri Kiviharju. Design by FCD.