MUMMON MÖKIN KUVIA

23.11.2016

Kasa kuvia kurikasta. Minulle välittyy näistä kuvista niin kotoinen ja turvallinen olo. Jokaisen kuvan asia on ollut liki saman näköinen aina. Oikeita oman mummolan tunnusmerkkejä siis!
Kuvassa nro.1 tyylikkäästi meitsi pienenä. Kyllä synnyin kaljuna ja hiukset kasvoi päähän, kun olin  2-vuotias. No tässä ilman hiushaituvaakaan näytän silti hyvin tyytyväiseltä.

Mumman Pelargoniat kukkivat vielä marraskuussakin sisällä. Ei ole tainnut kasvienhoito taidot periytyä tänne suuntaan...
Päivä ennen kun lumi ehti laskeutua. Itse tehty betonista valettu Raparperin lehti.
Rakastan ulkorakennusten vanhoja avaimia. Tämä avain on luonnossa 10cm pitkä
Pidän eriyisesti koivun pinnasta ja haluaisin ehdottomasti kehitellä koivuhaloista jonkun sisustuselementin kotiin.
Mumman kummalliset ruman kauniit kukat. Oli lajike mikä hyvänsä tuolla taloudessa se säilyy. 
Kolmen sukupolven tarraliimailut puuhellan kaakeleihin.
Äiti on liimannut joskus punatulkut ja yllätys yllätys oli minun ja siskonikin pakko saada liimata omat tarrat kaakeileihin. 
Jos pitäisi valita maailman kummallisin sisustuselementti olisi ehdottomasti ryijyt. Kuka oikeasti haluaa maton seinälle? 
Kaappikello on mumman isän ja äidin häälahja. Kello lyö joka tunti yhtä monta kertaa, kun on kellokin.
Vanha peilipöytä. Tässä pienenä kampasin hiuksia ja leikin prinsessaa.
Oma sukuvaakunamme. Minulle itseasiassa selvisi vasta viime reissulla mikä tämä viiri olikaan.
Se on ollut kirjahyllyn päällä aina, mutta en ollu ikinä oikeastaan ajatellut mikä se on, kunnes nyt kysyin mummalta.
Isäni ostama taulu mummalle.  Joskus kun tämä jää minulle ajattelin kehystää taulun modernimmin ja laittaa omaan kotiin.
Isäni teettämä muotokuva minusta. En voi suhtautua tähän kuin huumorilla.
Kiva, että joku ikuisti lapsuuden traumat super lyhyen polkkatukan ja babyfacen tauluksi, josta ne aina muistuttavat.. :D
Posliinilautasia
Sain mummalta idean, että ostan erilaisia lautasia ja laitan ne seinälle. En ole niin taulu ihmisiä ja meillä taitaa olla yksi pieni taulu seinällä, joka sekin on Mr. Brearin.
Pidän peileistä enemmän seinillä, kuin tauluista. Peilit avartavat tilaa. Ja erityisesti ikkunan lähelle asetetut peilit peilaavat kivasti ikkunasta näkyvää metsää ja muuttuvat, kuin tauluiksi. Taloni edessä on suuri vaahtera, joka peilasi punaisia lehtiään suoraan kotiimme. Se näytti niin kivalta! Lumi voisi tulla takaisin, että saisin "valkoisen tauluni takaisin sisälle". Alkaa pikku hiljaa tämä harmaataulu ja pimeys kyllästyttää.
Tälläinen muutaman lautasen rykelmä voisi kuitenkin itsellä toimia. Pitää koluta kirpputoreja ja löytää, vaikka muutama cool vanha arabian lautanen ja sekoitella niitä modernimpien lautasten kanssa. Lautasten värimaailmana voisi olla jotain hopeaa, valkoista ja ehkä tumman sinistä tuomaan väriä.
Tälläisiä kuvia ja tunnelmia tänään. Tuli ihan järkyttävän ikävä mumman luo.<3

Lähetä kommentti

Latest Instagrams

© Siiri Kiviharju. Design by FCD.