MAALLA ASUMISEN PLUSSAT JA MIINUKSET

29.1.2017


Voisin sanoa, että olen viettänyt puolet lapsuudestani täysin maalla. Pohjanmaalle tulee vieläkin niin usein karattua, että uskalsin koota tällaisen listan maalla asumisen hyvistä ja huonoista puolista.


Hyvät puolet:

Ei ole kiire. Kaikkialla toimitaan rauhallisemmin, kuin kaupungissa. 
Kaupan kassa kyselee kuulumiset, tuttuja ja tutun tuttuja tervehditään kaupungilla ja aikataulut eivät ole niin justiinsa.

Ihmiset ovat yleisesti paremmalla tuulella ja kaikki tervehtivät toisiaan. 
Monia vuosia sitten ystäväni lähti Etelä-Pohjanmaalle mukaani ja hän ihmetteli kuinka tunnen koko kaupungin. No en minä koko kaupunkia tuntenutkaan, täällä on vain kohtelias tapa tervehtiä ja vaihtaa pari sanaa, kun joku tulee tien päällä vastaan.
Ehkä salaista suomalaista small talk :a viljellään suomalaisissa pikku kylissä? ;D

Asunnot ovat järkyttävän paljon halvempia. Omalla yksiön hinnallani saisin täältä omakotitalon pihoineen päivineen. Vuokratkin ovat tietysti roimasti halvempia. Näin kaupunkilaisen näkökulmasta ei kannata mennä edes oikotielle maaseudun asuntohintoja kurkkimaan. Itku pääsee, kun oman pikku yksiön vuokralla saisi paritalon molemmat puolikkaat vuokrattua...

Lähiruoka. Torilla on tuoreita paikallisia tuotteita ja lähikaupatkin suosivat yleensä paikallisia tuottajia. Lisäksi kesäisin ja syksyisin voi itse poimia luonnon antimet talteen. Kotimaisia kanttarelleja ei voita mikään. Tai kotimaisia mustikoita, jotka ovat miljoona kertaa ravinnerikkaampia, kuin ulkomaiset pensasmustikat.

Yleinen turvallisuuden tunne. Kaikki tuntevat kaikki ja ulkona voi liikkua turvallisesti yölläkin.
Käyn usein kesällä yöllä juoksemassa. Päivällä paarmat ja itikat kiusaavat entistä enemmän, kun ne haistavat hikoilun. Yöllä aina "tutut" maanviljelijät saattoivat moikata tai tulla uteliaisuuttaan juttusille. 

Hiljaisuus. Jos kävelet lenkillä metsään niin olet yksin omien ajatustesi kanssa.
Muutenkin ihmisiä on vähemmän niin vastaantulijoita lenkeillä on luonnollisesti vähemmän. Eikä tarvi välttämättä mennä edes sinne metsään. On ihan luonnollista, että reilun tunnin lenkillä ei välttämättä tule kuin pari hassua autoa vastaan.

Helpompi päästä kodin lähelle opiskelemaan. Seinäjoen Ammattikorkeakouluun ei ole jostain kumman syystä niin suurta tunkua, kuin esimerkiksi Pasilan pisteeseen.


Huonot puolet:

Palvelut ovat usein kaukana, ellet asu ihan kylän keskustassa. Usein silloinkin, koska palveluja tänä päivänä tykätään keskittää kohti isompia kaupunkeja. Lähimpään kauppaan voi helposti olla 5km matka tai ylikin. 

Suvaitsevaisuus himmaa yleisellä tasolla jälkijunassa. Ajat ovat muuttuneet suvaitsevaisuudessa parempaan suuntaan, mutta silti täytyy sanoa, etten haluaisi olla esimerkiksi homopoika maalla.

Työttömyysprosentit ovat korkealla ja työpaikka ei tosiaankaan ole mikään itsestään selvyys. Myöskin erilaiset koulutusmahdollisuudet ovat niukemmat, koska koulutustarjonta on hyvin paljon pienempää kuin kaupungissa.

Auton välttämättömyys. 
Kaikkialle matkustellaan autolla ja auto on oikeastaan aika välttämätön kapistus. 

Julkinen liikenne on heikonlainen, koska kaikilla on autot. 
Eli jos sinulla ei ole sitä autoa ja mielit kaupungille olet aikalailla ystävien ja sukulaisten varassa. Tottakai on taksit keksitty, mutta yhtäkkiä tulee kauppareissulle mukava lisähinta taksikyydille. Onneksi Kurikassa on vanhuksille erikseen tarkoitettu palveluauto, joka on suurinpiirtein samanhintainen, kuin meillä kaupungin sisäinen julkinen liikenne. 

Palvelujen vähäisyys. Väkeä on vähemmän ei kannata, että joka kulmassa olisi esimerkiksi kuntosalia tai ruokakauppaa. Esimerkiksi kesällä pyöräilen helposti kauppaan tai salille. Minua turhauttaa todella paljon, etten pääsen mumman luona treenaamaan ilman suuren luokan kikkailua. Talvella en pääse itse edes kauppaan. Ajatelkaa jos sinne kauppaan unohtuu jotain, silloin kun siellä on. Ei voi vain kipaista lähi Alepaan hakemaan. Tai pyörällä voi, mutta talvella sekin on yksi mahdottomuus. Mistä päästääkin seuraavaan kohtaan..

Teiden huonompi kunnospito. 
Talvisin tiet ovat todella liukkaat, koska ne eivät ole sulia niinkuin kaupungissa. Teitä ei myöskään hiekoteta yhtä hartaasti ja pienet kylätiet ovat ihan oman onnensa nojassa. 

Pieni kylä ja kaikki tuntevat kaikki. Kalajutut välillä paisuvat äärimmilleen pienessä kylässä.

Sähköt. Jos sähköt katkeavat myrskyn syystä on tietysti kannattavampaa korjata ensin sähkölinjat sieltä, mistä moni saa sähkönsä. Tätä ei moni tule ajatelleeksi ennen kuin ne sähköt ovat itsellä olleet pois päiviä.


Itse kaipaan kaupungin vilinää ja sporan ääniä, mutta en voi laittaa sitä huonoksi puoleksi, koska se on täysin tottumis -ja mielipidekysymys. Olen viettänyt niin paljon maalla aikaa, että on varsin virkistävää mennä sinne vaikka viikoksi ja kaipaan monia asioita sieltä ollessani kaupungissa.
Osaan arvostaa kaupungin, mutta myös maaseudun elämää. Kammoksun ajattelutapaa, ettei kehä kolmosen ulkopuolella ole elämää. On siellä, se on vain hieman erilaista. Kummassakin on omat puolensa niin kaupungissa kuin maaseudullakin elämisessä.
Viikon maalla olon jälkeen tosin kaipaan kaupunkiin, mutta se varmasti johtuu siitä, että koti, ystävät, sali ja työ ovat täällä. :)








Lähetä kommentti

Latest Instagrams

© Siiri Kiviharju. Design by FCD.