RAAHAA SE PYLLY LENKILLE

14.3.2017

Kerroin eilen, että aloitan taas aamulenkkeilyn ja sovin itseni kanssa, että ainakin kaksi kertaa aamulla olisi sinne lenkille mentävä. Kaksi kertaa aamulenkkejä viikossa on lukemana niin pieni, etten omassa elämäntilanteessa voisi syyttää, kuin laiskuutta, jos en saisi siitä pidettyä kiinni.
Reilu vuosi sitten asuessani Helsingissä kävin lenkillä joka arki aamu satoi tai paistoi.
Muuttaessani Espooseen niin lenkkeily pikku hiljaa jäi ja ainakin nyt talven aikana ovat arkipäivän aamulenkit olleet ihan minimissä. Töölössä asuessani rakastin juosta pitkin Töölönrantaa, keskuspuistossa hevostallien vierestä ja pastellin väristen Etu-Töölön talojen ohi. Moni nauttii nimenomaan luonnossa juoksemisesta ja siitä rauhallisesta tunteesta, kun on vain yksin omien ajatusten kanssa.
Minä olen aina ollut kaupunkityttö henkeen ja vereen. Aamulla ajoitettu juoksulenkki, kun ensimmäiset sporat ujeltavat ohi ja se hetki, kun koko kaupunki on ihan rauhallinen ennen aamuruuhkan sykettä on minusta aivan parasta. Kaipaan Espooseen merta, vaikka onhan koko tämä Helsingin kiinni kasvanut pikkuveli täynnä järviä. Kaipaan keskellä tietä nukkuvia valkoposkihanhia. Ikkunoita, joista joka kolmannessa pilkottaa Lokki valaisin. Kesä lauantain jälkeistä hävitystä Elielinaukiolla, kun voi pohtia olivatko eilen kaikki syömässä mäkkiruokaa elielinaukolla ja roskapönttöjen lähteneen livohkaan koko touhulta.
Kaipaan Stadin aamulenkkejä.

Tänä aamuna Mr. Bearin herätessä töihin ja todetessa, että minun pitäisi lähteä aamulenkille, koska on epäreilua, kun saan jäädä sänkyyn pidemmäksi aikaa... Muistin eilisen asettamani tavoitteen aamulenkistä ja vedin lenkkikamat päälle ja suuntasin aamulenkille.

Ja onneksi lähdin aamulenkille, sillä vitsi on ollut energinen fiilis koko päivän. Aamulla ilma oli ihanan raikas ja kirpakka. Heräsi oikein kunnolla ja oli ihanaa olla aamulenkillä pitkästä aikaa!
Juoksin metsässä ja ristin sielua ei tullut vastaan.
Huomasin myös, että raikas metsän tuoksu on kivempi lenkki tuoksu, kuin tupakan haju nenään. Lisäksi kettu jolkotteli lenkkipolulla vastaan. Lähikaupan kassa hymyili ja toivotti iloisesti hyvät huomenet, kun laitoin ostokseni kassan liukuhihnalle. Ei ilmeisesti ollut aamukassalla pelkoa, että asiakkaana olisi jo ehtinyt olla jo joku innokas aamukaljojen ostaja tai juoksu kaljojen hankkija.
Kai se on puolensa Espoossa lenkkeilyssäkin?
Pakko kuitenkin myöntää, että silti Stadin savuiset aamulenkit voittavat silti Espoon metsälenkit...

Ja otsikko on itseäni varten: Nyt muija ei mitään tekosyitä, vaan lähdet sinne aamulenkille.
Siitä tulee oikeasti niin hyvä fiilis kokopäiväksi. Ihan sama, missä juokset oli maisema, mikä tahansa... kunhan lähet sinne lenkille!

Näin freshinä ei aamulla oltu, vaan kuvat ovat aiemmalta iltalenkiltä.

Löytyykö sieltä aamulenkillä kävijöitä ja millainen on sinun suosikki lenkkipaikkasi? :)

Lähetä kommentti

Latest Instagrams

© Siiri Kiviharju. Design by FCD.