MÄ SANON SULLE, KOSKA MÄ RAKASTAN SUA

15.8.2017


Tiedättekö, kun elämässä tulee niitä tilanteita, kun läheinen ystävä tai puoliso on tekemässä jotain kyseenalaisia valintoja. Tulee aika, kun ei tiedä sanoisiko toiselle, että "Hei ootko nyt miettinyt tätä juttua näin" tai "Ootko ihan varma sun ratkaisusta?".
Oon sitä mieltä, että jokaisen on elettävä omaa elää ja tehtävä omia päätöksiä. Virheistä oppii ja jokainen muovaa oman elämän omien ratkaisujen ja niistä koituvien seurauksien myötä. Niin hyvässä, kuin pahassa. Munkin omat elämässä tehdyt virheet on kasvattanut tosi paljon ja aina niistä on koitunut jotain hyvääkin.
Mä arvostan niitä läheisiä (ystäviä, sukulaisia ja miestä), jotka loppupeleissä uskaltaa sanoa mulle suoraan, jos niiden mielestä oon toimimassa typerästi. Ne sanoo suoraan mulle, koska oon tärkeä, koska ne rakastaa mua. Ei sentakia, että haluis olla inhottavia ja, vaikka estää mua elämästä mun unelmia.

Esimerkiksi hyvälle ystävälle ei kuitenkaan ole aina se helpoin sanoa kaikesta. Varsinkin jos tiedät, että aihe on ystävälle niin sanotusti arka tai jos hän ei kestä siitä kritiikkiä. Minusta kuitenkin hyvä sanoa ja tosi ystävä sanoo silti, vaikka siitä mahdollisesti voisi tulla eri miellisyyksiä. Mun mielestä se osoittaa, että toinen rakastaa sua, koska se uskaltaa sanoa. Kuka oikeasti haluaa ilkeillä tai satuttaa omaa ystävää tieten tahtoen?

Sitten tulee niitä tilanteita, että toinen ei vaan näe sun kantaa. Silloin toisen pitää antaa tehdä ne omat virheet. Enkä ajattele, että sitten voit sanoa "Ainakin sanoin sille", vaan ainakin itsesi puolesta yritit auttaa häntä, etkä vain katsonut vierestä. Etkä tehnyt mitään.



Mun kaikki lähimmät ystävät on sellaisia, että voin sanoa niille suoraan asiasta kuin asiasta. Aina ei välttämättä ajatella täysin samoin, mutta jokainen erimiellisyys on aina tuonut meitä lähemmäksi. On päässyt samalla lähemmäksi toista. Jokainen riita on opettanut jotain kullan arvoisen tärkeää toisesta ja opettanut hänen ajatusmallistaan. Olen myös oppinut noista tilanteista, kuinka erilaisia, joissain asioissa saatamme olla. Osaan myös tulkita heitä paremmin ja joskus kun mietin tekeekö ystäväni virheen ja mietin ensin kaikkea kokemaamme yhdessä ja hänen historiaansa. Osaan paremmin ajatella, että ehkä hän on oikeassa eikä ole tekemässä virhettä. Tällöin minun ei edes tarvitse sanoa asiasta.

Minulla on paljon kavereita, mutta kourallinen ystäviä. Kaikki ystäväni ovat aika toistensa vastakohtia, mutta yhdestäkään heistä en ole valmis luopumaan. Taistelisin kynsin ja hampain heidän puolestaan, koska niin rakkaita he minulle ovat. Kaikkia näitä ystäviä yhdistää se, että olemme tunteneet vuosia ja lapsesta asti (yhtä poikkeusta lukuunottomatta, mutta poikkeushan vain vahvistaa säännön). Nämä ystävyyssuhteet ovat muovautuneet sellaisiksi, että ne on ja pysyvät. Välillä tulee taukoja ettemme näe, mutta se toinen on aina siinä silti. He ovat myös usein sanoneet minulle, kun olen tehnyt elämässäni muutoksia niin hyviä kuin huonoja. He ovat neuvoneet ja tukeneet minua. Ovat myös olleet siinä katsomassa yhdessä kanssani seurauksia. Ystäväni eivät ole milloinkaan jättäneet minua yksin.

Näin tällä viikolla yhtä tälläistä ystävä kultakimpalettani ja menimme lenkille. Kävelimme samaa reittiä, kun joskus 10 vuotta sitten meidän oli aina tapana. Pohdimme juuri sitä, että vaikka oikeastaan niin moni asia on muuttunut ja, vaikka meistä kumpainenkin on muuttunut, silti ystävyytemme on vain lujittunut ja pysynyt samana. Tiedämme, että toinen on aina siinä. Ja niinkuin ystäväni tokaisi "sun synttäreille mä tuun oli kutsuttu tai ei". Ja niin se vain menee. :D

Haluaisin myös kirjoittaa enemmän ystävyyssuhteista ja tarkemmin niiden erilaisuuksista liittyen tähän samaan asiaan, mutta kirjoittelenpa niistä joskus toisen kerran.
Tämä postaus tuli puhtaasti siitä, että eilen minä sanoin yhdelle tärkeälle ihmiselle "Mitä minä ajattelen". Olimme asiasta eri mieltä, mutta sanoin sen hänelle, koska hän on minulle tärkeä ja, koska mä rakastan sua. <3



Pitääkö sun mielestä läheiselle sanoa, jos hän on tekemässä virheen? Vai onko sun mielestä oikein olla sanomatta ja sekaantumatta asiaan?

10 kommenttia

  1. osu ja uppos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana kuulla, teksti tuli sydämestä. <3

      Poista
  2. ja sulla on tosi kiva tapa kirjoittaa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos toi on ihana kehu, koska se on just se mun tyyli. Kiva, että sinä pidät siitä.<3

      Poista
  3. Ystävälle ehdottomasti pitää sanoa! On minusta väärin olla sanomatta omaa mielipidettä ja sitten myöhemmin myhäillä "olisin tehnyt näin ja katso miten kävi". Aina pitää sanoa, hyvä postaus. Se on nimenomaan välittämistä ei ilkeilyä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eiks niin! Omista pidetään huolta viimeiseen pisaraan asti! :)

      Poista
  4. Sun ihmissuhde postaukset on parhaita. Itkin kun luin sen "pään solmut avattu" postauksen. Tää myös oli hyvä. Mun mielestä pitää sanoa ja sekaantua! Se on just sitä rakkauta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua tää oli ihana kommentti. <3 Mulle tuli tästä niin hyvä mieli, varsinkin kun viittasit tohon vanhaan postaukseen. Se ei ollut mikään helppo postaus mulle.

      JA NIIN PITÄÄ !

      Poista
  5. Onko sulla silarit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo on. Oon ollu asiasta täällä blogin puolella aika hys, koska aihe on mulle aika raskas.

      Poista

Latest Instagrams

© SIIRI KIVIHARJU. Design by FCD.
RewriteCond %{HTTP_HOST} ^www\.example\.com$ RewriteRule ^/?$ "http\:\/\/example\.com\/" [R=301,L]