ÄLÄ SUUTU, MÄ SANOIN VAAN SUORAAN

21.9.2017


Tiedättekö, kun on niitä ihmisiä, jotka julistaa itsensä suorasanaiseksi ja sitten heittelee törkeitä kommentteja muiden ulkonäöstä, elämästä yms ja aina yrittävät pelastautua sen varjoon "Minä nyt vaan olen suorasanainen ja sanoin mitä ajattelin."

Äiti on aina opettanut minut suorasanaiseksi, kertomaan mun tunteita ja olemaan rehellinen. Äiti myös opetti mitä kaikkea ei aina tarvitse sanoa muille. Hän opetti mikä on suorasanaisuuden ja tyhmyyden ero. Suorasanaisuutta on kertoa oma mielipide muiden mielipiteistä välittämättä. Olemalla oma itsensä ja rehellinen muille. Tyhmyyttä on haukkua ja ilkeillä muille. Tyhmyyttä on myöskin kertoa jokainen mielipiteensä ääneen. Kaikkea, kun ei tarvitse sanoa ääneen. Esimerkiksi ystäväni oli tehnyt mustikkapiirrakkaa ja kertoi siitä työpaikallaan. Heti siihen oli jonkun pitänyt todeta suureen ääneen "Hyi pahaa". Kyllä tuo henkilö sanoi suoraan mielipiteensä, mutta oliko tuo mielipide tarpeellinen? Olisko ehkä ollut kohteliaampaa vain olla hiljaa ja miettiä omassa päässään, ettei pidä mustikkapiirakasta eikä pahoittaa kenenkään mieltä. Ja, vaikka tässä esimerkissäni kyseessä oli todella pienestä asiasta niin uskon, että jokaisella on se oma akilleen kantapää. Jokin pieni asia mistä ei halua kuulla mitään negatiivista. Sen takia aina niitä omia mielipiteitä ei pidä laukoa ääneen. 

Olen itse todella suorasanainen, mutta ymmärrän milloin pidän pääni kiinni. Minun ei tarvitse omalla käytökselläni loukata ketään tieten tahtoen. Monet asiat ovat makuasioita ja niistähän ei voi tunnetusti kiistellä. Väitän kuitenkin, että juuri makuasioista tässä maailmassa kiistellään eniten. Minä kerron oman mielipiteeni, mutta minun ei tarvitse lähteä mollaamaan tai ajamaan toista nurkkaan, jos hän on eri mieltä. Olen huomannut, että on sellaista ihmistyyppiä, joka oikein kerjää sitä, että hän saa olla erimieltä.





Tämä ihmistyyppi oikein toitottaa, kuinka hänen kantansa on juuri se oikea ja hän innostuu, kun pääsee niin sanotusti nolaamaan sinut, kun ajattelet eritavalla. Yleensä nämä ihmiset ovat kaikista herkimpiä kritiikille ja yleensä heidän äänensä vain kantaa lujemmin, ettei kukaan jaksa alkaa heitä haastamaan. Ei sillä, ettei heille pärjäisi ja omaa mielipidettä jaksaisi perustella, vaan koska tietää, että peli muuttuu usein rumaksi. Sitten kun tälle samalle ihmistyypille kerrankin napauttaa samalla mitalla takaisin he suuttuvat ja loukkaantuvat verisesti.

Minulla oli kerran sellainen kaveri, joka aina tykkäsi kertoa oman mielipiteensä jokaisesta asiasta. Hän aina vitsin varjolla mollasi muita ja heitteli ajoittain aika kipeitä kommentteja. Hän oli tunnettu tuosta omasta tavastaan ja tuota huonoa tapaa lukuunottamatta aivan loisto seuraa. Kerran kuitenkin kävi niin, että sain kommentin, joka osui minua hermoon siis suoraan akilleen kantapäähän. Sanoinpa sitten takaisin vitsikkäästi, mutta nasevasti niin tyyppihän loukkaantui. Hän loukkaantui oikein kunnolla.
Olenkin huomannut, että juuri tuo ihmistyyppi "Älä suutu, mä sanon vaan suoraan" onkin itse aika herkkänahkaista sorttia. Omat heikkoudet naamioidaan jatkuvalla muiden elämän kritisoimisella ja niistä leikkiä laskemalla. Omista heikkouksista ei haluta puhua tai niiden olemassa oloa ei edes sisäistetä.


Mitä jos puhuttaisiin suoraan toisillemme hyvän maun rajoissa?

6 kommenttia

  1. Mulla oli pitkän aikaa "ystävä", joka antoi aina elämänohjeita tyyliin: "älä tapaile tota ruma", "ei kannata lukea kokeisiin, ei näitä voi osata". Sitten, kun mainitsin hänelle jotain asiasta aina tuli "älä hermostu, sanoin vaan omat mielipiteet".
    Ei olla enää ystäviä, onneksi muutin toiselle paikkakunnalle ja lopetin yhteydenoton!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olit rohkea ja päästit hänestä irti! kukaan ei tarvitse myrkkyä elämään.

      Poista
  2. Ohhoh, onneksi itselle ei tullut mieleen ketään joka olisi nyt elämässäni ja olisi tällainen. Etinen ystävä lapsuudesta/nuoruudesta tuli mieleen:D Loppujen lopuksi siitä alkoi tulla ystävyyttä jossa otettiin enemmän kuin annettiin, eli se hiipui hiljalleen.
    Itse sanon suoraan ja mut on opetettu siihen, mutta aina ei pidä sanoa kaikkea ääneen ja sekin on mulle opetettu:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Mullakin on lapsuudesta pari esimerkkiä, johtuukohan se lapsien iästä, että ollaan nimenomaan lapsellisia, kun ilkeillään. Harmi vain, että tuollaisia aikuisia löytyy myös, mutta onneksi aikuisena on helpompi sanoa aina takaisin, kuin lapsena ! :D

      Poista
  3. Mun mielestä kannattaa myös olla hiljaa jos ei ole mitään hyvää sanottavaa :) Turha loukata toista tarkoituksella. Ja mielipiteetkin voi aina sanoa kohteliaasti. Mulle tulee ainakin herkästi paha mieli jos joku sanoo ihan tarkoituksella jotakin ilkeää.. Hyvä postaus jälleen, tykkään lukea tälläisiä postauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on myös kiva kirjoittaa. Tällaiset postaukset tulee aika helposti kirjoitettua, jos tämä asia on jotenkin jollain tavalla omassa elämässä pinnalla.

      Itseä ärsyttää tuollainen tarpeeton töykeys. Olisi niin pienestä kiinni, ettei ketään loukkaisi, jos olisi vain hiljaa! :)

      Poista

Latest Instagrams

© SIIRI KIVIHARJU. Design by FCD.
RewriteCond %{HTTP_HOST} ^www\.example\.com$ RewriteRule ^/?$ "http\:\/\/example\.com\/" [R=301,L]