56 KG

9.7.2018


Saan välillä kysymyksiä koskien painooni, koska naiseltahan ei saisi kysyä painoa niin ajattelin kertoa sen teille itse. Painan 56kg. Mitä tuo 56kg lukema merkitsee minulle? Mitä paino on aikaisemmin merkinnyt minulle? Halusin hieman avata ajatuksiani liittyen painoon. Olen aikaisemminkin pohtinut naisen painoa ja sen merkitystä. Valehtelisin jos kirjoittaisin, että minulle on ihan sama paljonko painan. Ei ole, mutta enää vaa´an lukema ei määritä onko minulla hyvä päivä ei. Varmasti moni on kokenut sen fiiliksen, kun aamulla menee vaa´alle. Vaaka  sitten näyttää kilon tai pari enemmän, kuin normaalisti ja päässä alkaa henkinen "Olen lihonut, olen lihavarumba". Yhtäkkiä mikään vaate ei tunnukaan istuvan ja sitä omaa painoa alkaa stressaamaan. 

Teininä en stressannut painoa. En ollut ikinä se luokan hoikin tyttö, mutta olin tyytyväinen omaan kehooni. Harrastin liikuntaa ja söin mitä huvittaa. Kaverin kanssa välillä karkkilakkoiltiin, mutta senkin ainoa syy oli se, että rahaa säästettiin shoppailemiseen tai johonkin reissuun. Karkkilakot aina päättyivät siihen, että lakon päätyttyä mentiin shoppailemaan ja käytiin Spice Ice :ssa vetämässä, kunnon jäätelöannokset. Karkkilakoilla ei ollut mitään tekemistä laihtumisen kanssa. Lukiossa aloin kiinnittää huomiota painooni ensimmäisen kerran. Silti vaaka ei aiheuttanut mitään stressiä. En edes muista, mitä olen lukiossa painanut. Jos olo tuntui tukevalta niin jätin herkut vähemmälle ja harrastin enemmän liikuntaa. Aika loogista ja fiksua ajattelua? Miten sitten myöhemmin kehitin vaa`asta ongelman? En tosiaankaan tiedä. Usko, että sosiaalisella medialla ja mainoksilla on tässä osansa. Joka puolelta näytetään sitä täydellistä "naisen kroppaa". Täydellisen kropan piti olla rasvaton ja treenattu. Varmasti omaan päähän iskostui, että näin sen täytyy olla. 

Siitä alkoi painosta huolehtiminen ja stressaaminen. Nuorempana varsinkin stressasin painoa ja pidin ihannepainona 52kg. En tiedä mistä tuo lukema oli tullut päähäni, mutta 52kg se oli. Nelisen vuotta sitten laihdutin hullun lailla, jotta pääsisin tuohon maagiseen 52kg lukemaan. Liikuin hullun lailla ja salille oli aivan pakko päästä polttamaan kaloreita. Suuret liikunta määrät tietysti yhdistettiin todella vähiin kaloreihin. Vaa`alla kävin päivittäin ja aijai, jos vaaka näytti edes muutaman gramman enemmän, kuin edellisenä päivänä niin lenkille oli lähdettävä. Ei ollut väliä, mistä se 52kg koostui, kunhan se vaaka näytti tuota maagista lukua 52kg. Suhteeni painoon muuttui ja, vaikka sanotaankin, että vanhetessa viisastuu niin painon tarkkailun kohdalla ei itselläni käynyt näin. Jos lukiossa suhtauduin kevyin mielin painoon ja hiffasin, että hei syö vähemmän herkkuja ja liiku enemmän niin oli ajatukseni tuolloin nelisen vuotta sitten kärjistetysti "liiku mahdollisimman paljon ja elä pyhällä hengellä".



Käännekohta tuli, kun tapasin Mr. Bearin. Hän kiinnitti heti huomioita, kuinka vähän tuolloin söin ja, kuinka paljon treenasin. Onneksi hän takoi järkeä päähäni. Siitä pienin askelin omassa päässäni alkoi ajatukset ensin laihduttamiseen ja sitten painoon muuttua. Onneksi hän takoi järkeä kovaan kaaliini. Muuten olisin varmasti ollut muutaman askeleen päässä syömishäiriöstä. 

Tänä päivänä vaa´an lukema ei määritä elämääni. Seuraan silti painoani, mutta painon tarkkailuni ei ole pakonomaista. Edellinen vaakani meni rikki. Se alkoi näyttämään hyvin kummallisia lukuja esimerkiksi 95kg. Lyön vetoa, että ei muuten olisi, silloin laihduttaessa naurattanut. Nyt nauratti ja vaaka lensi roskiin. Olin pitkän ajan ilman koko vaakaa. Pari kuukautta sitten ostin uuden vaa´an, koska ihan mielenkiinnosta halusin tietää paljonko painan. Nyt asenteeni vaakaa kohtaan on muuttunut. Asenteeni vaa´an lukuja kohtaan on muuttunut. Painanko aamulla 56kg tai 57kg ei vaikuta siihen, miten näen itseni peilistä. Koenko itseni seksikkääksi tai itsevarmaksi. Vaaka ei ole enää se paholainen, joka saattoi pilata koko päivän. En saa pienemmästä vaakalukemasta mitään hirveitä kiksejä: "Jes olen laihtunut!'. Olen tyytyväinen itseeni juuri tällaisena. Hämmästyttävää ja hirvittävää, kuinka paljon joskus pelkkä vaa´an lukema vaikuttikin päivään tai jopa viikon kulkuun!

Olen onnellinen, että olen päässyt tuosta pienen vaaka lukeman ihannoimisesta eroon. Tavoitteiden asettaminen on ihan ok. Timmin ja terveen kropan haluaminen on hyvä asia, mutta jos puolen kilon  painon heitto sinne tai tänne pilaa päivän ja vaa´alla käyminen alkaa olla pakonomaista olisi hyvä miettiä suhtautumista lukuihin. Loppu peleissä ne ovat, vain numeroita. Mikään vaa´an lukema ei määritä sitä, miten koet itsesi ja kuinka kaunis sinä olet.

Minun 56 kg :n mahtuu niin treenillä tehtyä lihasta, kuin herkuilla kerrytettyä pehmeyttä eli ihan sitä itseään läskiä. Minulle on nykyään tärkeämpää mistä painoni muodostuu oli se sitten 56kg tai 60kg. En ihannoi sitä, että vaaka näyttää mahdollisimman pientä lukemaa. Itsevarmuuteni ei muodostu 56kg :sta tai, mistään muustakaan vaa`an lukemasta. Elämässä on muutakin, kuin painon vahtiminen. Onneksi itse havahduin, että vaa`an kyttääminen alkoi mennä, silloin vuosia sitten yli. Olen kirjoittanut aikaisemmin postauksen, Miten saada bikinivartalo heti ja olen edelleenkin samaa mieltä. Laittamalla ne  bikinit päälle!

Nainen: 56kg paino, 161cm pituus. Paino onnellisuuden mittari? Ei tosiaankaan. 


14 kommenttia

  1. Hyvä postaus ja taas niin rehellistä tekstiä. Olen usean vuoden ajan kytännyt painoa ja, vaikka kuinka olen yrittänyt päästä tästä tavasta eroon niin, jotenkin se on niin refleksinomaista mennä sinne vaa´alle aamulla. Vaikka tietäsin, että olen porsastellut koko viikonlopun ja, ettei vaaka voi millään näyttää samaa. Pitää ehdottomasti päästä tästä eroon. Itselläni on hieman ylipainoa, mutta oli mukava lukea tämä kirjoitus ja havainnollistaa, että ihan noin hoikkakin, kuin sinä miettii painoa. Näytät muuten super hyvältä.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos<3 Tiedän mistä puhut. Mullekin se tuli jossain vaiheessa ihan automaattisesti ja rankaisin itseäni vaa´alla samalla tavalla, kuin sinä. Kävin vaa´alla, vaikka tiesin, että olin vaikka juuri koko viikonlopun syönyt enemmän ja tottakai se näkyy. Varsinkin suolainen ruoka ja, vaikka tiesin, että se oli vain suurimmaksi osaksi nesteitä nii silti harmitti. Vähensin ensin vaa´alla käymistä kerran viikkoon ja sitten se vaan jotenkin unohtui, kun mielessä muuttui ajatusmalli omaa kroppaa kohtaan.

      Kiitos kommentistasi ja, että jaoit omat kokemuksesi. <3

      Poista
  2. Ihan todella hyvä kirjoitus jälleen Siiri :) Mä en oo koskaan omistanut vaakaa :'D Mutta toki aina kun äitin luona käy niin saatan joskus hipsiä siihen ja katsella mitä on tapahtunut. Aikalailla viiden vuoden sisään on menty samoissa lukemissa, välillä pari kiloa enempi ja välillä taas vähempi ja oon tyytyväinen. Mä kun voisin syödä mitä tahansa eikä paino nouse (vielä ainakaan) :D Silti pitää muistaa syyä terveellisesti ja liikkua, ihan oman hyvinvoinnin takia :) Paitsi nyt ei oo kyllä terveellistä elämää nähtykään kun vedän koko ajan herkkuja kesällä :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahha oot onnekas! Mulla kyllä näkyy jos syön ihan mitä sattuu, MUTTA nyt kun ruokailu on oikeasti fiksulla pohjalla ja syön päivässsä tarpeeksi niin ei ne herkut heti vyötärölle kerry. Vaan sitten oikeasti elää terveellisesti, että ne näkyy. :D Ja nykyään se on jotenkin automaattista, että jos herkuttelee niin kaipaaan tosi nopeasti ihan tavallista kotiruokaa ja terveellistä sellaista. :D

      Poista
  3. Sulla on todella kaunis vartalo! <3 Voit todellakin olla ylpeä siitä :) Todella hyvä postaus myöskin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Niina<3 Vähän jännitti julkaista tätä postausta, mutta onneksi julkaisin! :)

      Poista
  4. Toi hyvä teksti Siiri, oot kyllä niin upee nainen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana<3 Ihanaa palautetta<3

      Poista
  5. Aika huomionhakuinen postaus ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin! Huomiota tärkeälle asialle, toivottavasti avasin jonkun silmät, että sitä vaakaa ei tarvitse tuijotella joka päivä ! : )

      Poista
  6. Ihana postaus, musta on hyvä että kirjotat just näin huomionhakuisista asioista -näiden kanssa me kaikki painimme! Mä ainakin oon ihan down jos paino on yössä noussut 2 kg jotenkin mysteerisesti. Ilman mitään selitystä, kyllä se on hirveää. Mulla on ehkä ollut elämässä muutoksia mistä johtuen paino on noussut, mutta on munkin ihannepaino mitä tavoittelen ihan terveyden puolesta 58-60 :) Ei ole pitkä matka enään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo musta on kiva pohtia ja kirjoitella tälläisistä asioista, koska niinkuin sanoit, näiden kanssa me kaikki painimme! Mä voisin ottaa muutaman kilon painostani veks, mutta tällä kertaa terveellisemmin menetelmin kuin aikaisemmin. :) Kiitos kommentista<3

      Poista
  7. hyvä postaus ja pakko sanoa että vau koska näytät tosi upeelta! Toi teksti oli ihan kuin oisin sen itse kirjoittanut sillä mullakin oli nuorempana just tollasta tarkkaa painon kyttäämistä ja muistan että mulla oli pitkään "tavoite" etten tule ikinä elämässä painamaan yli 60kg :'D Onneksi nykyään ei painosta ajattele enää samalla tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sofia.<3 Hahha mulla on ollut toi tismalleen sama! Maaginen 60kg..! Onneksi pääsin tuosta ajattelutavasta yli voisi olla esimerkiksi myöhemmin, jos lapsia hankin niin pikkuinen järkytys ja ahdistus, kun paino alkaisi nousta. :D

      Poista

Latest Instagrams

© SIIRI KIVIHARJU. Design by FCD.
RewriteCond %{HTTP_HOST} ^www\.example\.com$ RewriteRule ^/?$ "http\:\/\/example\.com\/" [R=301,L]