JÄÄTYNEEN KISSAN TARINA

21.3.2019

Eilen aamulla tapahtui jotain pysähdyttävää. Olen viime aikoina ottanut tavaksi mennä aamulenkille kuuden jälkeen. Kävelin tuttua reittiä ja tarkoitukseni oli myös käydä kaupassa ostamassa smoothieen appelsiinimehua. Rivitaloalueen läpi kävellessäni näin jotain kummallista maassa. Maassa keskellä tietä oli kissa. Kissa makasi maassa keskellä tietä. Kissa oli ollut siinä paikoillaan pidemmän aikaan, koska lumi sen ympäriltä oli sulanut. Kissa tärisi holtittomasti pakkasessa, mutta se ei kyennyt liikkumaan. Kissa oli, kuin jäätynyt paikoilleen. Mietin kaksi kertaa, mitä minun pitäisi tehdä. Eihän kissaa voinut keskelle tietä jättää. Auto olisi voinut ajaa sen päälle. 



Hetken mietittyäni nostin kissan syliin. Kissa ei pannut hanttiin ollenkaan. Kissan tassut olivat kuraiset ja hiekkaiset. Kissa makasi sylissäni täysin liikumattomana ja painoi silmänsä kiinni. Niinpä kurainen kisuli kainalossa kävelin kotiin. Pesin kissan tassut kylpyhuoneen lavuaarissa. Kissa oli edelleenkin sylissäni, kuin nukke. Se ei päästänyt pihaustakaan ja, vain oli paikoillaan. Kuivasin kissan tassut, kannoin sen sohvalle pyyheeseen käärittynä ja peittelin sen viltillä. Kissa tärisi vieläkin, mutta ei enää niin paljon, kuin kotimatkalla. Sohvalla se makasi hiljaa ja nukahti. Päätin lähteä ostamaan kissalle lähikaupasta ruokaa. Kissalla olisi varmasti nälkä. Ainakin minulla olisi, jos olisin viettänyt yön talvella pihalla makaamassa... Tuolla samalla matkalla muistin, että kissan löytöpaikan lähellä eräässä talossa oli pihalla kissoille tarkoitettu ulkoiluaitaus. Ehkäpä kissa oli tuon talon asukkaiden kissa. Ehkä heidän kissa oli lähtenyt karkumatkalle? Kävin koputtamassa kyseisen talon ovea ja oven avasi mukava mies. Mies kertoi, että  kissa ei ollut heidän kissansa ja ei ollut yhtään pahoillaan, vaikka minä aamu seitsemän aikaan koputtelin heidän ovellaan.




Kotiin tullessani kissa oli juuri siinä mihin olin sen jättänytkin. Sohvalla pyyhkeeseen ja vilttiin käärittynä. Yritin antaa kissalle kissanruokaa, mutta se ei reagoinut mihinkään. Olin ostanut kaupasta purkin tonnikalaa, koska muistan, että ollessani teininä tuttavaperheen kissanvahtina heidän vanha kissansa aina kehräsi ja innostui tonnikapurkin avaamisesta enemmän, kuin mistään muusta. Yritin tarjota kissalle tonnikalaa, mutta kissa ei reagoinut siihenkään mitenkään. Tein Facebookkiin asuinalueeni omaan ryhmään julkaisun, jos omistaja löytyisi sen avulla. Soitin Viikin eläinsairaalaan ja kerroin tapahtuneesta. Viikistä avulias nainen kyseli kissan vointia ja kyseli voisinko tuoda kissan  sinne. Valitettavasti en omista autoa, joten kissan kuljetus Viikkiin olisi ollut hankalaa. Nainen neuvoi minua soittamaan Hesyyn heti Hesyn avauduttua kello kymmeneltä ja kertoi, että sieltä voitaisiin mahdollisesti järjestää kissalle kuljetus. Ei auttanut, kuin odottaa Hesyn avautumista. Soitin töihin ja kerroin esimiehelleni tilanteesta. Esimiehelläni on kolme kissaa ja ajattelin hänen ymmärtävän, jos tulen töihin hieman myöhässä tilanteen takia. Onneksi minulla on ymmärtäväinen esimies ja hän sanoi asian olevan kunnossa. Kissa oli ollut kanssani sohvalla melkein kolmisen tuntia ja aloin jo pelkäämään, että mahtaakohan kissa selvitä. Menin kylpyhuoneeseen ja kuulin kolauksen olohuoneesta. Kissa oli yrittänyt hypätä sohvalta lattialle huonolla menestyksellä. Lattialla se retkotti sikin sokin. Nostin kissan takaisin sohvalle ja päätin kokeilla olisikohan nyt kissalla nälkä. Kissanruoka teki kauppansa ja kissa söikin hyvällä ruokahalulla melkein koko annoksen. Niin nälkä  kisulla oli ettei se varmaankaan jäänyt miettimään mihin se oli tuotu. Kissa söi ja asettui makuulle. Kissa oli selvästi lämmennyt, koska se ei enää tärissyt.

 


Menin keittiöön ja kuulin, kun kissa taas hyppäsi sohvalta. Tällä kertaa hieman onnistuneemmin, kuin edellisellä kerralla. Kissa hoiperteli ja sillä oli selvästi tasapaino hukassa. Se oli varmasti loukannut tassunsa ja sen takia jäänyt maahan kyhjöttämään. Ehkäpä se oli saanut jostain autosta osumaa yöllisellä retkellään? Kissa käveli ympäriinsä ja, joka kerta, kuin poistuin sen näköpiiristä se päätti hoiperrella perässä. Laitoin kissan pyyhkeelle keskelle olohuoneen lattiaa, josta se näki kaikkialle. Siinä me sitten yhdessä alettiin katsella Netflixiä ja odotella, milloin Hesyyn voisi soitella. Onneksi meillä oli sama Netflix maku ja Bates Motel kävi kisullekin.


Hesystä kerrottiin, että kissan nouto onnistuisi ja, että se pääsisi Viikkiin eläinlääkärille. Niinpä me odottelimme Hesyn työntekijää. Hesyn työntekijän saapuessa kuulin ensimmäisen pienen maukaisun koko kissasta. Ehkä se tajusi, että nyt kissanpäivät Espoon hotellissa olisivat ohitse. Hesyn työntekijän saavuttua nostin kisulin kuljetuskoppaan. Kisu lähti Viikkiin ja minä töihin. Töissä mietin mitenköhän kisullille nyt käy. Löytääköhän omistaja sen? Vai onko se hylätty? Mietin, että mahtaakohan omistajaa löytyä ollenkaan. Samana iltana omistaja kuitenkin löytyi. Selvisi myös, että kisu oli ollut jo pidemmän aikaa kateissa. Kisu oli ollut hukkateillä 5.5.2018 asti! Aika mieletöntä, että kisu löysi nyt kotiin. Facebook postausta kisusta oli jaettu yli 240 kertaa eri ryhmiin ja yli 1900 ihmistä oli reagoinut postaukseen. Aika uskomatonta mikä voima sosiaalisella medialla tänä päivänä on. Usein puhutaan somen haitoista, mutta tässä on yksi kisun kokoinen elävä esimerkki somen hyvistä puolista. En olisi ikinä uskonut, että kissa löytää kotiin. Eikä se olisi onnistunut ilman, että niin moni jakoi Facebook postaustani eteenpäin. Mieletöntä, että niin moni halusi auttaa ja ihanaa, että kisun tarina päättyi onnellisesti.

Pieni seikkailija<3


MIKÄ SAI LOPULTA HITAASTI KASVAVAT HIUKSENI KASVAMAAN

22.2.2019

Halusin tulla kirjoittamaan teille jostain mullistavasta, joka on saanut vihdoin omat varsin oikukkaat hiukseni kasvamaan. Kuvassa on hiukseni toissa viikolta. Blogiin olen usein kirjoitellut hiustenkasvatusprojektistani. Toissa päivänä postasin Hairlust  hiusvitamiineista. Vihdoin omat hiukseni ovat kasvaneet pitkiksi. Olen hiuksistani todella iloinen. Mä oon kasvattanut omia hiuksiani ainakin kuusi vuotta. Miettikää ei edes asuntosäästö projekti ole vienyt noin pitkää aikaa! Mun hiukset vaan kasvaa yksinkertaisesti hitaasti. Alkutilanne mistä hiuksia lähdettiin kasvattamaan oli sen verran huono, että senkin takia tässä projektissa on näinkin kauan mennyt. Omat hiukset ovat niin suomalaiset, kuin vaan voi olla. Lasimaiset, ohuet ja varsin oikukkaat. Kasvatusprojektin alussa eli kuusi vuotta sitten olin värjännyt hiuksiani kaupan voimakkaimmilla vaalennukseen tarkoitetuilla kotiväreillä. Silloin vielä tottakai väri laitettiin aina koko tukkaan kerralla mahdollisimman vaalean lopputuloksen saamiseksi. Ei puhettakaan mistään, vain tyvikasvun värjäämisestä... Tukka oli kuiva ja katkeili. Jokaisella kampaaja kerralla ei tuota rakasta pehkoa saanut lyhentääkään, kuin sen sentin. Mikä varmasti piti huolen, että latvat olivat yhtä haaroittuneet, kuin ennen kampaajan saksia viikko kampaajakäynnin jälkeen. Tein siis itse paljon virheitä, mitkä varmasti ovat hidastaneet pitkien hiusten kasvamista. Hiukseni kasvavat vielä erittäin hitaasti ei tosiaankaan sitä senttiä kuussa.... Kunnes yksi kaunis päivä huomasinkin, että wow mullahan hiukset kasvaa nykyään hiukset paljon nopeammin! Kampaajakin ihasteli hiusten kasvua ja hiusten kuntoa. Mikä sai lopulta hitaasti kasvavat hiukseni kasvamaan?

Mikä on muuttunut? Käytänkö jotain super hiustenkasvattajaa, joka on boostannut kasvua? Oonko löytänyt vahingossa jonkun uuden mahtavan hiusten kasvatusvinkin? Mähän olen kokeillut kaiken  sugarbearhair vitamiini nalleista lähtien. Olin viisivuotta värjäämättäkin hiuksia, vain siksi, että ajattelin sen nopeuttavan hiustenkasvua, hiukset eivät saaneet mitään ylimääräistä rasitusta. Hiusten värjäämättömyydestä huolimatta hiukseni kasvoivat ihan yhtä hitaasti, kuin aina ennenkin. Kampaaja pätkäisi lopulta kokonaan värjätyt ja kuivat latvani, jotta hiukset eivät katkeilisi. Siitäkin on jo vuosia aikaa ja silti hiukseni kasvoivat samaa hidasta tahtiaan. Hiusten katkeilu kyllä loppui heti, kuin seinään, mutta silti pituutta ei vaan näyttänyt tulevan. Ei sitten millään! Piti  siis ihan oikeasti kelailla, että mikä on muuttunut. Mikä on saanut hitaasti kasvavat hiukseni kasvamaan nopeasti? Onko ruokavalioni muuttunut? No ei. Söin suhteellisen terveellisesti jo tuolloin. Samoja ruokia, kuin nyt. Tiedättekö mikä on muuttunut. No helkkari mun annoskoot! 

Silloin, kun me alettiin tapailla Mr. Bearin kanssa 3,5 vuotta sitten niin Mr. Bear aina kauhisteli, että kuinka vähän mä syön. Pikku hiljaa aloin itsekin tajuamaan, että söin ihan liian vähän. Söin terveellisistä ruokaa, mutta annoskokoni olivat liian pieniä. Kuitenkaan ei ollut helppoa yhdessä yössä muuttaa omia syömistottumuksiani. Oikeasti siinä meni vuosia. Pikku hiljaa ne annoskoot kuitenkin kasvoivat lautasella. Olen ihan varma, että annoskokojen kasvattaminen on vaikuttanut hiusteni kasvuun ja kuntoon. Yksittäiset hiukseni ovat edelleen ohuet, mutta niitä on paljon. Paljon enemmän, kuin ennen. Hiukseni eivät katkeile enää samaa vauhtia, kun ne kasvavat ja mikä parasta hiukseni kasvavat paljon nopeammin!

Juon monta litraa vettä päivässä. Syön pääsääntöisesti suhteellisen terveellisesti ja monipuolisesti. Huolehdin hiuksistani hoitavilla tuotteilla ja hyvin harvoin lämpökäsittelen hiuksiani. Olen tehnyt noita kaikkia asioita koko hiustenkasvatusprojektini ajan. Olin jopa usean vuoden värjäämättä hiuksiani lainkaan. Kasvatin kokonaan oman hiusten värinikin takaisin! Olenkin päätellyt, että omissa hiuksissani niiden kasvuun merkittävä tekijä on ollut juuri annoskokojen kasvattaminen. Nykyään kuitenkin raidoitan säännöllisesti hiuksiani kampaajalla vaaleammaksi ja ne kasvavat silti. Ja paljon nopeammin, kuin ennen! Kampaaja ihmettelee, joka kerta, että kuinka paljon hiukseni ovat kasvaneet edellisestä kerrasta.

Annoskokojen kasvattaminen normaaliin on järkevää hyvinvoinnin ja terveyden takia. Ei pelkästään pitkien hiusten takia. Pitkät hiukset ovat vain plussaa siitä, kun elimistö saa tarpeeksi energiaa ruuasta toimiakseen. Annoskokojen kasvattaminen sai hiukseni kasvamaan paljon nopeammin. Se osoittaa, että koko keho oikeasti tarvitsee sitä monipuolista ruokaa toimiakseen. Moni nainen haaveilee pitkistä hiuksista. Moni on varmasti minun lailla kokeillut erilaisia vippaskonsteja pitkien hiusten kasvattamiseen. Eikä ne hiukset tunnu kasvavan sitten millään pitkiksi, vaikka minkä tekisi. Jokainen meistä on erilainen ja jokaisen kroppa toimii eri tavalla. Suosittelen silti miettimään olisiko syy hiusten hitaaseen kasvuun siinä, että syöt yksinkertaisesti liian vähän tai liian yksipuolisesta. Uskoisin, että minulla ainakin syy löytyi lautaselta.  

ARJEN LUOTTO MUNAKAS

21.2.2019

Mun piti bloggailla teille tänään ihan muusta asiasta, mutta postaus katosi jonnekin bittiavaruuteen.  Voi perkule, mutta ei nyt auta. Vietän juuri nyt hiihtolomaa koulusta, mutta ei ole kyllä kovin lomalta tuntunut, kun oon ollut koulun sijaan töissä. Tänään mulla oli vapaapäivä töistä, mutta siivosin koko kodin, pesin monta koneellista pyykkiä ja tein ruokaa. Oli niin kiireinen päivä ja halusin saada, vaan siivous urakan ohi, että meinasi jäädä ihan kokonaan syömättä. Niinpä piti kokkailla jotain helppoa ja nopeaa. Tänään mentiin mun arjen luotto munakkaalla.

Arki, kiire ja laiskuus usein ajavat minut kokkaamaan jotain nopeaa. Usein se on juuri tätä arjen luottomunakasta. Minun kaapista löytyy usein kananmunia, tonnikalaa, tomaattia, paprikaa juustoa ja avokadoa. Tällä kertaa kaapistani löytyi vielä mozzarellajuustoa ja tuoretta basilikaa. Monesti laitan munakkaaseen cashew pähkinöitä. Pähkinät maistuvat niin hyviltä, kun saavat pannulla kullan ruskean pinnan. Arjen luotto munakas on maistuva ruoka, koska siihen voi laittaa, mitä ikinä haluaakin tai kaapista löytyy! Munakkaasta saa myös terveellisen ja proteenipitoisen ruuan. Munakas on täydellinen ruoka esimerkiksi myöhään illalla syötäväksi, kun ei enää hirveästi haluaisi hiilaripitoista ruokaa syödä, mutta on oikeasti nälkä ja kaipaa kunnon ruokaa.

Siirin arjen luotto munakas:

Kaikkea mitä kaapista löytyy. Usein miten juuri edellä mainittuja eli:
- kananmunia, tonnikalaa, tomaattia, paprikaa, juustoa, avokadoa ja juustoa.  Mausteeksi riittää suola ja pippuri. Yleensä laitan kaikki kerralla pannulle ja paistan niin kauan, että munat ovat paistuneet. Mozzarellasta tulee maukasta ja kivan sitkeää, jos sen laittaa myös pannulle. Nyt löysin jääkaapista jämät sen jälkeen, kun olin jo paistanut kaiken, joten pilkoin sen munakkaan päälle. 

Onko siellä toisia laiskoja ruuan laittajia, jotka turvautuvat omaan arjen helppoon ruokaan? 


KOKEMUKSIA HAIRLUST HIUSVITAMIINEISTA

20.2.2019



HairLust Hair Gummies ovat hyvänmakuisia ja vähäkalorisia viinikumivitamiineja hiuksille. Hairlust  hiuksille tarkoitetut "hiusvitamiinit" auttavat kasvattamaan pidemmät ja paksummat hiukset ilman, että joudut tinkimään mausta tai mukavuudesta. HairLust Hair Gummies sisältävät runsaasti biotiinia, foolihappoa ja B5, B6 & B12-vitamiineja, joiden yhteisvaikutus on täydellinen hiusten vahvistamiseen. Tekstinpätkä suoraan Hairlust hiusvitamiinien kotisivuilta napattuna! Tilaisin omat Hairlust hiusvitamiinit testiin kolmisen kuukautta sitten. Olen aikaisemmin kokeillut hyvin samankaltaista tuotetta eli kilpailevan yrityksen Sugarbearhair hiusvitamiineja. Ennen ostoa tutustuin Hairlustiin ja kyse onkin erittäin samankaltaisesta tuotteesta, jopa Hairlustin kotisivuilta löytyy vertailua näiden kahden tuotteen kesken. Vertailun Hairlustista ja Sugarbearhairista voit lukea täältä. Minulle tuli sellainen kuva, että Hairlust yrittää vähän ratsastaa kilpakumppanin Sugarbearhair tuotteella, jotka ovat ainakin jenkeissä todella suosittuja. Hairlust omilla sivuilla lukeekin: "HairLust Hair Gummies ja SugarBearHair viinikumivitamiinit muistuttavat toisiaan monin tavoin."



Itse tykkäsin Sugarbearhair hiusnalleista, mutta, koska ne vähin äänin vedettiin pois Sokoksen valikoimista. Syyt Sugarbearhairin pois vedolle löytyvät tästä artikkelista, mutta muun muassa Sugarbearhair nalleista puuttui yli 10 vitamiinia, mitä niissä mainostettiin olevan. Kuitenkin, koska minusta sinisen ihmenallet saivat omat hiukset kasvamaan nopeammin niin halusin kokemuksia Hairlust hair gummies hiustenkasvattajista. Mitä jos nämä toimisivat myös? Mitkä sitten olivat omat kokemukseni Hairlust hiustenkasvattajista? Erosivatko ne paljon Sugarbearhair hiusnalleista? Miltä Hair lust hairgummies vitaminiit maistui? Ja mikä jännittävintä tehosivatko ne ja huomasinko hiukseni kasvavan nopeammin, kuin aikaisemmin?

Aloitetetaan mausta. Hairlust hair gummies "karkit" maistuvat aika ällömakeilta. En itse ainakaan näitä tulisi purkista muuten vaan nappailtua. Mikä vitamiiniviinikumeissa on ehdoton plussa on se, että Hairlust vitamiinilisäravinteet maistuvat kuitenkin paremmilta, kuin esimerkiksi rauta ja sinkki tabletit. Plus, että Hairlust vitaminiinit voi syödä tyhjään vatsaan. Oma aamuni alkaa aina isolla vesilasilla, jonka jälkeen pureskelen Hairlust viinikumit. Tämä on itselleni ehdoton plussa, koska syön päivittäin sinkkiä ja rautaa. Unohdan monesti ottaa sinkin ja raudan, koska aamulla tyhjään vatsaan otettuna minulle tulee poikkeusetta huono olo. Hairlust hiusvitamiineja napsitaan päivässä 3kpl ja mikä on varsin jännittävää, että näitä myydään myös miehille erikseen. Olisi kiva tietää onko "naisten ja miesten" Hairlust vitamiiniviinikumeilla jotain muutakin eroa, kuin niiden väri.


Olen käyttänyt Hairlust hiusvitamiineja nyt kolmisen kuukautta. Hiukseni tuntuvat vahvoilta ja elinvoimaisilta. Itse hiustenkasvussa en ole muutoksia huomannut. En myöskään huomannut uusien vauvahiusten putkahtamista. Sugarbearhair nalleja syödessäni minusta uusi hius oli tummempaa  ja paksumpaa, kuin aikaisemmin. Minusta on aika vaikea eritellä ovatko Hairlust hiusvitamiinit oikeasti toimineet. Yksi syy siihen on, että jo ennen vitamiinien aloitusta olen huomannut merkittävän muutoksen hiusten kasvussani. Hiukseni kasvavat nykyään paljon nopeammin, kuin aikaisemmin. Eikä se johdu Hairlust hiusvitamiineista, vaan ihan toisesta syystä. Tuosta mysteerisestä hiustenkasvun syystä en hiisku tässä postauksessa sen enempää, vaan valmis postaus aiheesta odottelee julkaisua. ;)

Voihan olla, että hiusviinikumit, vain extra boostasivat jo villiintynyttä hiustenkasvuani! Minulla on jemmassa vielä 1,5 purkillista Hairlust hiustenkasvattajia jäljellä, jotka tietysti aion popsia nassuun. Päivittelen blogiin toista postausta Hairlusteista, jos vielä huomaisinkin jotain erikoista muutosta hiustenkasvusta, mikä johtuisi juuri hiusviinikumien napsimisesta!

Hiusten latvat on näissä kuvissa sopivasti märät ja eivät näytä yhtään elinvoimaisilta. Tulis jo kevät ja valo niin ei tarvisi niin kiireellä kuvailla! :D




Sugarbearhair postaukseen tästä.

Hiustenkasvatusvinkkejä tästä.



ONKO VANHEMMILLA MIEHILLÄ KOVAT LUULOT ITSESTÄÄN

12.2.2019



Seksuaalinen häirintä ei oo musta missään muodossa hyväksyttävää. Ei oli tekijä sitten mies  nuorempi tai vanhempi - tietysti näin naisen näkökulmasta tätäkin postausta rustaan, mutta ihan yhtälailla nainenkin voi syyllistyä seksuaaliseen häirintää. Mua on aina päässäni kummastuttanut ja naurattanut niin sanotusti nämä vanhat irstaat sedät. Ikävä kyllä jokainen nainen varmasti tuntee  irstaan sedän käsitteen. Varmasti moni nainen (ikävä kyllä) on kokenut seksuaalista häirintää tällaisilta irstailta setämiehiltä. Olen itse tosi sanavalmis ja mun temperamentti pääsee nopeasti valloilleen, jos joudun tilanteeseen, mikä on mulle epämukava. Toisin sanoen koen seksuaalista häirintää. Nyt halusin kirjoittaa seksuaalisesta häirinnästä, jossa toinen osapuoli on selvästi toista vanhempi. Kaiken maailman vanhempia tuhmia setiä tuntuu nimittäin olevan yhä enemmän. En tiedä onko some vetänyt vanhoja irstailijoita puoleensa yhä enemmän, koska kaiken maailman törkykommentit ja ehdottelut tuntuvat olevan monelle arkipäivää.

Ensimmäinen ajatus kaiken maailman viesteistä, mitä itsekin olen saanut on aina ollut oksetus ja hyi hitto. Mitä ne vanhemmat miehet oikein itsestään kuvittelee. Onko vanhemmilla miehillä kovat luulot itsestään? Mikä ihme saa selkeästi vanhemman miehen lähettämään törkyviestejä nuoremmilla naisille? Luulevatko nuo vanhat sedät, että nuoremmat naiset ovat näistä viesteistä jotenkin iloisia tai otettuja? Mun henkilökohtainen reaktio on joka kerta, että mua ällöttää, naurattaa ja säälittää. Millä ihmeen logiikalla parikymppinen nainen haluaisi mennä isänsä ikäisensä kanssa sänkyyn? Varsinkin, kun ne Pera 65V ja Ari 50v harvoin ovat yhtä hyvin säilyneet, kuten esimerkiksi George Clooney...

Onhan nyt kehittymässä jonkin sortin sugardaddy kulttuuri, mutta eikös sitä haluavat naiset ihan erikseen sellaisille sivustoille hakeudu? Käsittääkseni tähänkin sugardaddy kulttuuriin kuitenkin kuuluu, että naista kohdellaan arvostavasti.  Näillä miehillä on tarjota joitain muutakin, kuin sitä itseään... Rahaa, lahjoja, taloudellista turvaa? Enkä ole kuullut uutisoitavan sugardaddy suhteesta, jossa ei olisi ollut mukana juuri rahaa tai jotain taloudellista hyötyä juuri naisen suuntaan. Eivät ne suhteet varmastikaan muodostuisi nuoren naisen ja selkeästi vanhemman miehen välille, jos miehellä ei olisi jotain tarjottavaa naiselle. En nyt kirjoittele sen enempää sugardaddy suhteista, kun en ole niihin perehtynyt. Silti ajatuksena yleensä nuo seksuaaliset ahdistelija ukot ovat ihan tavallisia duunareita. Eivätkä ainakaan oman kokemuksen mukaan mitenkään edes hyvännäköisiä ikäisekseen. Eikä perus duunarissa mitään vikaa ole. Olenhan itsekin  "perus duunari". Silti, mitä nuo miehet kuvittelevat nuorempien naisen seksuaalisesta ahdistelusta saavan? Eihän heillä usein edes ole tarjota mitään sille nuorelle naiselle? Ainiin unohdin onhan heillä: "Kokemusta" seksistä.

Käsi ylös kuinka moni nainen mieluummin panisi hyväkäytöksistä miestä, kuin vanhaa ällöttävää ukkoa, joka päätti lähettää omasta jormastaan kuvan? Eivätkö nuo miehet ajattele olevansa säälittäviä  ja varsin ällöttäviä meidän naisten silmissä. Minulle ei ainakaan anna tuollainen käytös edes hyvästä itsevarmuudesta kuvaa. Lähetetään joku rivoviesti Instagrammin kautta pari kymmentä vuotta nuoremmalle naiselle. Niinkuin ihan oikeasti. Eikö nuo miehet saa oman ikäisiä naisia? Ainiin ei, kun he eivät halua. No miksi sitten selkeästi nuorempi nainen haluaisi selkeästi vanhemman miehen? Kysynpähän vaan onko vanhemmilla miehillä oikeasti niin kovat luulot itsestään?

On suhteita, jossa on isojakin ikäeroja. En silti usko, että nuo suhteet ovat syntyneet siitä, että vanhempi mies on avannut pelin esimerkiksi lähettämällä kuvan omasta kul******n tai  viestistä "onpa muhkeat melonit. Kyllä minäkin voisin olla suhteessa esimerkiksi 10 vuotta vanhemman  miehen kanssa. Miehen kyllä pitäisi kattaa kaikki kriteerit mitä yleensäkin miehestä haen.  Hyvät käytöstavat omaava,  minua arvostavasti kohteleva ja älykäs. Mielyttävän näköinen eli suoraan sanottuna, minusta haluttava ja seksikäs. Ei minua minun miehenikään ole lumonnut minua halventavilla kommenteilla ja, sillä että hän pitäisi minua minua jonain lihakimpaleena, jolle voi puhua ihan miten huvittaa.



Mä kerran sain kerran, kunnon törkyviestiä huomattavasti vanhemmalta äijältä. En vastannut  aluksi miehelle mitään. Seksuaalinen ahdistelu jatkui ja jatkui. Kunnes mielenkiintoni heräsi ja pienen facebook stalkkauksen jälkeen huomasin, että kyseisellä äijällä oli perhe ja lapsia! Mitäköhän tuo äijä tykkäisi, jos löytäisi oman tyttären puhelimesta samanlaisia törkyviestejä itsensä ikäiseltä mieheltä? Tai olisiko setä tykännyt, jos olisin lähettänyt hänen vaimoilleen viestiä kuvankaappauksen kera? Tälläistä settiä se sun oma aviomies pistää menemään. En ikinä laittanut viestiä vaimolle. Olen miettinyt, että olisi pitänyt. Mä itse kuolisin häpeästä ja ottaisin silmänräpäyksestä avioeron tuollaisesta miehestä.

Oon keskustellut tästä asiasta aika monen kanssa ja yllättävän moni onkin sitä mieltä, että se on tavallaan naisen oma vika, kun tälläistä tapahtuu. Jos pukeutuu seksikkäästi ja julkaisee itsestään paljastavia kuvia niin tällainen on ihan odotettavissa. Jaa-a. Minusta jokaisella on oikeus pukeutua miten haluaa. Itse pukeudun itseäni varten en muita varten. Enkä taatusti ketään isäni ikäisiä setiä varten. Kenenkään ei minusta kuuluisi sietää seksuaalista häirintää. 

Minkä takia halusin tästä kirjoittaa, että minua oikeasti kummastuttaa tuollainen vanhojen setien käytös! Eikö ole ihan päivän selvä asia, että ei nuorempia naisia kiinnosta vanhemmat miehet. Tai ei ainakaan mitkään perus Pertit, jotka lähettelevät ahdistavia ja ällöttäviä viestejä? Kyllä minusta miehellä pitää olla tarjota jotain muutakin naiselle, kuin taito lähettää rivojaviestejä. Enkä puhu nyt edes rahasta, vaan ihan siitä kunnioituksesta ja käytöstavoista. Jos niitäkään ei ole kertynyt viiteenkymmeneen ikävuoteen mennessä niin aika surullista. Onko se vanhempien irstailevien setien itsevarmuuden puutetta, kun pitää nuoremmille naisille viestejä laittaa? En usko nimittäin, että varsinkaan sinkut setämiehet edes uskaltaisivat oman ikäisille naisille tuollaisia viestejä laittaa.

Nuoret naiset ovat ns. helppo kohde. Veikkaan, että aika moni vanhempi nainen nimittäin provosoituisi paljon enemmän ja viestin lähettämisellä saattaisi olla ikävämpiä seurauksia miehelle. Lisäksi mua aina huvittaa vanhempien miesten suusta tulevat kommentit liittyen kypsempien naisten ulkonäköön. Naisia kuvaillaan "repsahtaneita" niinkuin kuinka moni varsinkin suomalainen mies (anteeksi vaan, rasismista) kulkee tuolla tikissä ja elämänsä kunnossa näyttäen Dressmannin mainosmieheltä? Ei muuten kovin moni.

Tämän tekstin ei ole tarkoitus loukata vanhempia miehiä. Suomi on täynnä normaaleja ja hyväkäytöksisiä ihania miehiä. Varmasti enemmistö on just niitä ihania miehiä. Hyviä isijä, ahkeria työmiehiä ja alansa ammattilaisia. Tämä teksti on puhdasta ihmettelyä, että mikä vähemmistöä eli irstaita setämiehiä oikein vaivaa? Mä en ihan oikeasti vaan ymmärrä, että mitä sillä seksuaalisella ahdistelulla etenkin somessa yritetään saavuttaa, kun omiin silmiin se tuntuu niin kovin saavuttamattomalta. Toivon, että varsinkin nuoremmat somen käyttäjät uskaltavat rohkeasti ilmoittaa omille vanhemmilleen tuollaisista sedistä. Ari 55v ei varmasti halua Sannin 17v isää koti-ovelle tai, vaikka sitä poliisisetää?

Kuvat on syksyltä Kurikasta.

Mistä sinun mielestäsi nuorten naisten seksuaalinen ahdistelu etenkin somessa johtuu? Onko vanhemmilla setämiehillä kovat luulot itsestään vai mikä on selvästi nuorempien naisten ahdistelun syynä? 


MISTÄ ASIOISTA OPISKELIJA VOI SÄÄSTÄÄ X 10 VINKKIÄ

5.2.2019



Opiskelen nyt toista vuotta Metropolian Ammattikorkeakoulussa digitaalista markkinointia. Kokopäiväisestä työstä opiskelijaksi siirtymisessä mua alussa suoraan sanottuna jännitti eniten se, että miten tulen pärjäämään rahallisesti. Onneksi kummasti sitä tottuu uuteen elämäntilanteeseen ja  opiskelijaelämään eli, ettei rahaa ole samalla tavalla, kuin silloin, kuin oli täysipäiväisesti töissä. Monelle opiskelijalle on varmasti tuttu tunne, kun rahat on vähissä. Itse olen kova säästämään ja halusin jakaa mun omat hyväksi vinkit, missä asioissa opiskelija voi säästää. Eikä nämä säästövinkit vain opiskelijalle ole, vaan ihan jokaiselle, joka haluaa säästää. Useita näistä vinkeistä käytin jo silloin, kun säästin omaan ensiasuntoon.  Nämä säästövinkit olen kirjoittanut täysin omasta näkökulmastani. En oleta, että kaikki pystyisivät tai edes haluaisivat säästää samoista asioista. Säästäminen on hyvä asia, mutta esimerkiksi jos kampaajalla käynti on omaa itsetuntoa kohentava tekijä ei tietenkään siitä silloin tulisi tinkiä. Nämä ovat siis puhtaasti omia juttuja, joista minä olen halunnut säästää. 

Missä asioissa opiskelija voi säästää X 10?

Kouluruoka. Mä syön aina koulussa, kun siihen on mahdollisuus. Kouluruoka maksaa meillä AMK:ssa 2.60€, keittolounas (mun ikuinen suosikki, keittojen rakastajana) vain 1.30€. Jos koulussa mulla on pitkä päivä niin saatan syödä koulussa kaksi kertaa niin ei tarvitse enää illalla koulussa kokkailla.

Ruoka. Ruuassa on tosi helppo säästää eikä ravinnerikkaasta ruuasta tarvitse luopua opiskelijanakaan. Mä voin sanoa ylpeästi, että käyn usein Lidlissä ruokaostoksilla. Terveellisyys ei ole kallista. Pitää vaan vähän miettiä mitä sieltä kaupasta ostaa. Ostan kauden hedelmiä ja lihaa, kalaa ja kanaa tarjouksesta. 

Supermarketit. K citymarket ja Prisma tulevat paljon edullisemmaksi, kun se lähi Alepa. Tosin Alepassakin taitaa olla iltaisin, erilaisia tarjouksia punaisilla hinnoilla merkityistä tuotteista, mutta itse käyn kaupassa päiväsaikaan.

Syö enemmän kalaa. Musta on hassua, kun aina puhutaan, että kala on kallista. Lohi usein maksaakin kalatiskillä paljon, mutta järvikalat ovat minusta edullisia. Hauki, kuha, Ahven tai Siika irtoaa kalatiskiltä huomattavasti huokeammilla hinnoilla. Lisäksi järvikalan syöminen on ympäristöteko. Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä. 

Syö enemmän kasviksia. Kasvikset ovat edullisia ja kasviksista saa kokkailtua, vaikka mitä ihanaa ruokaa. Kasvisten syömisen terveydellisyydestä tai ekologisuudesta en ala edes paasaamaan, sillä varmasti jokainen tietää kasvisten tuomat hyödyt.

Hiusten värjääminen itse kampaajan sijaan. En muista olenko vannonut blogissa, etten värjäisi hiuksiani enää itse kotona. Jos olen vannonnut niin kappas vaan, kuinkas siinä kävikään. Seuraava kampaajakäynti olisi ollut noin kahdensadan euron luokkaa ja, vaikka kuinka vakkari kampaajastani pidän niin nyt päätin värjätä hiukseni tyven itse ja säästää! Saara Sarvas on koonnut minusta loistavan kotikampaajan. Kannattaa lukea se täältä.

Edullisempi kuntosali. Kävin ennen Elixialla, jossa kuntosalijäsenyyteni oli 50 euron luokkaa kuukaudessa. Nyt käyn edullisemmalla salilla, mikä maksaa 20 euroa kuukaudessa. Jos salikortti jo löytyy, mutta et edes muista, milloin viimeksi olet salilla käynyt niin pitäisikö lopettaa koko salijäsenyys? Liikkua voi muutenkin, kuin vain salilla.

Perus asiat kuntoon. Sähkön kilpailutus ja puhelin liittymän päivittäminen edullisempaan. Pienikin säästö on siltikin säästö.

Älä osta opiskelijayhdistyksen korttia, jos et koe sitä oikeasti tarvitsevasi. Laskin itse, että minä en hyödy juurikaan sen tuomista eduista, joten jätin kortin kokonaan jo viime vuonna ostamatta.

Viimeisenä vinkkinä: etsi edullisemmat opiskelijahinnat. Minulla on käytössä Applen Spotifyn kaltainen musiikkipalvelu, joka maksaa opiskelijoille vain 5€ kuukaudessa! Yllättävän monesta paikkaa saa opiskelija alennuksen.





Omista säästövinkeistäni puuttui varmasti monia itsestään selviä säästökohteita. Olisiko tämän tyyppinen postaus: "Asiat, joista en säästä edes opiskelijana" kiinnostavaa luettavaa?


KUINKA LÖYTÄÄ LIIKUNNAN ILO UUDELLEEN X 10 VINKKIÄ

30.1.2019


Voihan talvi! Musta on tullut talvella super mukavuuden haluinen. Ei huvittaisi millään nousta lenkille ennen koulua. Koulun jälkeen salille ei millään viitsisi mennä, vaikka sali osuu melkein sinne koulumatkan varrelle. Musta on tullut kaunistelematta laiska ja mukavuuden haluinen. Eikä se, etten ole käynyt siellä salilla tee musta laiskaa. Tismalleen vuosi sitten kirjoitin blogiini, siitä kuinka lopetin salilla käymisen. Tuolloin, vaikka lopetin salin en lopettanut liikuntaa. Aloin lenkkeillä säännöllisesti monta kertaa viikossa. Aloin joogata kotona ja tehdä kotona erilaisia lihaskuntotreenejä. Nyt  liikunnat on jäänyt ihan minimiin ja joogamatto pysynyt tiukasti rullalla.

Tänään olin pitkästä aikaa salilla. Tai oon mä käynyt nyt muutaman kerran hyvin säännöllisen epäsäännöllisesti salilla, mutta itse tekeminen on maistunut suoraan sanottuna puulta. Tiedättekö oon katsonut salilla koko ajan kelloa ja miettinyt milloin voi lähteä kotiin. Tänään mä olin kuitenkin salilla ja mulla oli pitkästä aikaa niin hyvä treeni. Nautin treenamisesta! Puhkuin intoa täynnä ja oikein harmittaa, kun en pääse salille ennen viikonloppua. Oon varmaan koko tämän kuukauden psyykannut itseäni löytämään sen liikunnan ilon uudelleen. Nyt se liikunnan ilo on uudelleen palannut! Tästä inspiroituneena halusinkin jakaa mun vinkit kuinka sen liikunnan ilon voi löytää uudelleen. 


Mun vinkit kuinka löytää liikunnan ilo uudelleen!

- Älä pakota itseäsi. Jos elämän tilanne on stressaava. Aikaa eikä energiaa tunnu löytyvän juuri, kuin sen perus elämän pyörittämiseen niin älä pakota itseäsi liikkumaan. Sen takia, ettei siitä liikunnasta tule entistä suurempaa mörköä ja liikunta tunnu vieläkin enemmän ahdistavammalta ajatukselta. Liikunnasta saa sitä energiaa, mutta joskus voi olla elämäntilanteita, kuin aikaa  ei vain liikunnalle löydy.

- Aloita hyötyliikunnasta. Kävele niin paljon, kuin mahdollista. Käytä portaita hissin sijaan. Jos koulussa on välitunti tai töissä kahvitauko niin kävele tauolla pieni lenkki istumisen sijaan. Jo 12min kävelystä tulee energisempi fiilis. 

- Löydä oma laji. Jos se sali ei maistu kokeille jotain muuta liikuntalajia. Esimerkiksi käy tanssitunneilla tai aloita jokin joukkuelaji. 

- Kokeile rohkeasti uusia lajeja. Silloin, kun lopetin salilla käynnin innostuin kovasti joogasta ja erilaisista Youtube treenivideoista. Aloin treenata kotona tangolla tankotanssiliikkeitä.

- Treenaa kaverin kanssa. Hyvän ystävän kanssa tehty lenkki on, kuin terapiaa. Treenejä ei myöskään tule peruttua yhtä helposti, kun niistä on yhdessä sovittu.

- Aloita kevyesti. Älä tee suuria tavoitteita "Nyt käyn salilla 5 kertaa viikossa". Isot tavoitteet myös kaatuvat nopeasti. Sovi itsesi kanssa esimerkiksi, että käyt kerran viikossa salilla tai muutaman kerran viikossa pidemmällä lenkillä

- Ajattele terveyttäsi. Liikunta on vaan parasta mitä terveydellesi voit tehdä. Arki sujuu huomattavasti paremmin, kun fyysinen kunto on hyvä. 

- Tavoitteiden asettaminen. Aseta tavoite pyöreämmästä pyllystä, painon pudotuksesta, lihasten kasvattamisesta, paremmasta maastavedon tuloksesta tai pidemmästä ajasta mitä jaksat lenkillä juosta. Mitä ikinä mikä sinua motivoi!

- Ota liikunta omana aikana. Oli liikunnan laji mikä hyvänsä niin ajattele se omana aikana. Aika mikä on just sulle käydä läpi päivän tapahtumia. Aikana, jona voit keskittyä vain itseesi etkä kehenkään muuhun. 

- Välineurheile. Panosta kivoihin treenivaatteisiin. Itseäni ainakin motivoi tyylikkäät ja mukavat treenivaatteet. Välineurheilua tai ei, jos uudet treenitrikoot saa sinne salille tai lenkille niin mitä sitten?

Kuvat viime kesältä Kreetan matkalta.


Tsekkaa myös mun postaus, miten miten kävelin kiinteämmäksi.




TALVEN LUOTTOASU - TURKKI JA NAHKAHOUSUT

28.1.2019



Tässä tulisi ehdottomasti mun tämän talven luottoasu. Nimittäin turkki ja nahkahousut. Muhkeaa turkistakkia ja nahkahousuja olen pitänyt koko talven. Yläosa on aina vain vaihtunut. Nyt näin kylmillä pakkasilla valitsin nahkahousujen kaveriksi mustan poolopaidan tuomaan asuun lisää lämpoä. Rakastan koko mustaa asua ja pidän poolopaidan yksinkertaisesta ja pelkistetystä ilmeestä. Niitti nilkkurit ja niitein koristeltu laukku tuovat yksinkertaiseen asuun sitä jotain extraa muhkean turkistakin lisäksi tietty. Nahkahousut tai oikeastaan tekonahkahousut olivat löytö Nelly.com :sta ja ovat ehdottomasti yhdet mukavimmista housuistani. Nahkahousut tuntuvat ihan samalta, kuin olisi vetänyt treenitrikoot jalkaan. Pidän nahkahousujen korkeasta vyötäröstä ja niiden ihonmyötäisestä mallista. Poolo on taas mukavan rento ja lämpöinen yläosa, joka sopii mielestästäni, kuin nenä päähän nahkahousujen kanssa. 

Turkki on ehdottomasti mun vaatekaapin aarre, jonka olen ostanut käytettynä. Mistään vaatteesta en ole saanut yhtä paljon kehuja vierailta ihmisiltä, kuin tästä turkistakista. Melkein poikkeuksetta aina joku tulee kaupungilla vetämään hihasta ja kehumaan turkkia. Olen vitsillä sanonutkin ystäville, että menen hauta-arkkuun turkki päällä.


Nämä kovat pakkaset tuovat kyllä omat haasteensa tyylikkääseen talvipukeutumiseen. Mr. Bear nappasi nämä kuvat asustani eilen. Kylmä ilma ja kova pakkanen pitivät huolen siitä, että turkki pysyi tiukasti olalla. Olemme edistyneet pariskuntana asukuvien kuvauksessa. Vielä olisi tosin lähikuvien otossa toivomisen varaa, jotta asun yksityiskohdat nahkahousujen nahka, kenkien ja laukun niitit tulisivat paremmin oikeuksiinsa. Kannattaa muuten tsekata mun vinkit: Miten poikaystävästä voi kouluttaa paremman asukuvaajan

Turkki - Saga Furs, Second hand
Nahkahousut - Nelly
Poolo - Selected
Laukku - Zara
Nilkkurit - Zara

Ihanaa alkanutta viikkkoa! <3

TÄYDELLINEN VIIKONLOPPU

27.1.2019

Mulla on ollut aivan täydellinen viikonloppu takana! Tästä inspiroituneena halusin koota teille, mitä mun täydellinen viikonloppu piti sisällään. Aina asioiden ei tarvitse olla kovinkaan suuria, mitkä voivat tehdä sen täydellisen viikonlopun.

Täydellinen viikonloppu piti sisällään:

- Töitä. Työt eivät tarkoita sitä, etteikö viikonloppu voisi olla silti ihan mahtava. Ja opiskelijan pankkitili kiittää kuukauden lopussa. ;)

- Hitaita aamuja. Heräsin aikaisin ja aloitin aamuni hitaasti sängyssä Mr. Bearin kainalossa makoillen. Hitaat aamut ovat parhaita. Voi vaan olla ja nauttia rakkaan seurasta.

- Auringosta nauttimista. Ihanaa, kun aurinko paistoi! Viikonloppuna oli niin kauniita pakkaspäiviä.

- Lenkkeilyä auringossa ja pakkasessa. Vitsi, kuinka paljon energiaa voi kävelylenkistä saada.

- Herkku aamupaloja, joka itselläni tarkoitti Maalaiscroisanttia mansikkahilloon dippailtuna.

- Hyvien ystävien näkemistä hauskojen juttujen ja viinin kera. Iik tunnen oloni onnekkaaksi, kun mulla on niin mahtavia ja erilaisia ystäviä.

- Yhden uuden, mutta sitäkin kultaisemman ystävän hyvästelyn pienten läksiäisten muodossa. Nainen lähtee toteuttamaan omia unelmiaan ja muuttaa Irlantiin asumaan. Siis wow!

- Bloggausta. Sain Mr. Bearin huijattu (lue lahjottua aamupalalla) asukuvailijaksi. 

- Siistin kodin ihastelua. Oon saanut raivattua viikolla kaappeja ja  myytyä turhaa tavaraa eteenpäin uusiin koteihin. Viikonloppuna oli ihana katsoa tyhjää lattiaa missä vielä ennen torstaita oli kasa postipaketteja odottamassa lähetystä...

- Uuden viherkasvin ostamisen. Ostin Lehtiviikunan kauniissa tummassa betonisessa purkissa ilostuttamaan minua keittiöön.

- Mr. Bearin kanssa yhteistä aikaa. 

- Herkkureissun. Eli sunnuntai illalla kauppaan menemistä Mr. Bearin kanssa ainoana ajatuksena ostaa jotain hyvää syötävää kotisohvalle. Herkkureissulle myös pukeuduin yöpuvun ruudullisiin housuihin ja turkkiin. 

- Haaveilua tulevasta ja tulevaisuuden pohtimista. Sellainen fiilis, että tulevasta vuodesta tulee erittäin hyvä.

- Totaalista kouluhommien unohtamista eli rentoutumista 100%:sti. 


neule - H&M
farkut - Bikbok

PAINO EI OLE ONNELLISUUDEN MITTARI

24.1.2019


Tiedättekö mitä, meinasin olla julkaisematta näitä asukuvia. Kuvat on otettu ennen blogitaukoa syksyllä. Miksi en julkaissut kuvia syksyllä? No en tiedä panttasin näitä kuvia ja sitten tulikin blogissa tauko. Kuvien otosta on kulunut aikaa, mutta syy miksi erityisesti  en halunnut julkaista kuvia ei johdu ajankohdasta. Syy miksi haluan erityisesti julkaista kyseiset kuvat on oma reaktioni näihin "vanhoihin kuviin". Katsoin näitä kuvia ja mietin ensiksi, että olenpa ottanut muutaman kilon kuvien aikana ja enpä halua julkaista näitä kuvia. On ihan normaalia, ettei itsestään halua julkaista mitään epäimartelevia kuvia. 


Muistan kuitenkin kuvaushetken selkeästi päässäni. Olin silloin erittäin onnellinen. En mistään erityisestä syystä taisi olla ihan tavallinen arkitorstai, kun nämä kuvat kameran itselaukaisimella nappasin. Mitä sitten, että olen niissä muutaman kilon nykyistä painoani painavempi? Enkö minä itse julistanut oman painonikin blogipostauksessa? Paasannut muutenkin naisen painosta. Miksi sitten muutama kilo haittaa noin paljon? Enkö itse aina koita toitottaa tervettä järkeä? Paino ei ole onnellisuuden mitari. No niinpä niin eihän se olekaan. Olen nytkin onnellinen pari kiloa kevyempänä, mutta hitto vie olin onnellinen myös pari kiloa painavempana. Painolla ei ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa tai siinä, etteikö jotain kuvia voisi julkaista. Halusin julkaista nämä kuvat muistutukseksi itselleni, että paino ei tosiaankaan ole onnellisuuden mittari. Muistutukseksi myös ettei itseä kohtaa pitäisi olla liian kriittinen. Nyt kun tämän ajatusketjun kävin päässäni niin ensimmäiset reaktiot vanhoista kuvista puistattavat minua. Tekisi vähän, jopa mieli poistaa kaikki kirjoittamani. Leikkiä, etten juuri ajatellut jotain noin tyhmää, että minä itsevarma nainen ajattelin jotain noin typerää. En nyt kuitenkaan poista tekstiäni. En varmasti ole yksin ajatusteni kanssa ja jätän tämän tekstin teille kaikille ihanille blogin seuraajille muistutukseksi, että olkaa armollisia itsellenne ja muistakaa, ettei paino ole se onnellisuuden mittari. 



takki - RiverIsland
farkut - Bershka
t-paita - Bershka

Poistakaa tuollaiset samankaltaiset hullutukset pois päästänne! Happy mind, happy life! 






25 ASIAA NUOREMMALLE ITSELLENI

22.1.2019


Parin kuukauden päästä mittariin pärähtää 26 vuotta! Vielä siis toistaiseksi ikämittarissa vilkuu 25 vuotta. Päätin koota postauksen 25 asiasta, mitä olisin halunnut kertoa nuoremmalle itselleni. Nyt kun vähän ollaan kuitenkin viisastuttu ja kasvettu ajan myötä. 

1. Elämää ei voi suunnitella eikä asiat mene aina niinkuin haluaa. Varmasti monelle tämä on ihan selvä juttu, mutta varsinkin nuorempana välillä takerruin liikaa siihen, kun eivät asiat menneetkään juuri niinkuin olin ajatellut. Se on ihan turhaa ja hirveän aikaa vievää. Parempi mennä vain eteenpäin ja kohti uusia vastoinkäymisiä. No ei, mutta oikeasti uskon muuten vahvasti siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Niin hyvillä, kuin huonoillakin asioilla!

2. Raha ei kasva puussa ja raha ei ole itsestään selvyys. Olen käynyt nuoresta asti töissä ja olen ollut suhteellisen hyvä rahan käyttäjä. Silti kaikkiin turhuuksiin aina ei olisi tarvinut laittaa rahaa ja kaikki uudet vaatteet ja merkkilaukut eivät tee loppupeleissä minua onnelliseksi. Olisi aina hyvä myös muistaa, että rahan eteen joku on aina tehnyt töitä, vaikka se olisikin ns perittyä rahaa. Siksi minulla on rahaan kohtaan varsin kunnioittava suhde. Muistettava on kuitenkin, että raha ei ole kaikki kaikessa eikä tosiaankaan se onnellisuuden lähde itselleni. 

3. Keneltäkään ei tarvitse kuunnella ilkeyksiä. Oli kyseessä kaveri, ystävä tai lähisukulainen niin kenenkään ilkeitä ja negatiivisia juttuja ei tarvitse kuunnella. Ihan ventovieraiden ilkeitä kommentteja ei kannata edes noteerata!

4. Karsi negatiiviset ihmiset elämästä. Ihmiset muuttuvat, kaikkia ihmissuhteita ei ole tarkoitettu kestämään hautaan saakka. Negatiivisista ihmisistä, jotka tuovat sinulle enemmän pahaa mieltä, kuin hyvää mieltä kannattaa päästää irti. Uusia ihania ihmisiä tulee elämääsi varmasti, jos olet itse mukava ja sydän avoinna.


5. Kaikki ihmissuhteet eivät ole ikuisia. Vähän sama juttu, kuin edellinen kohta, mutta tarkoitan tällä, että jotkut ihmissuhteet eivät ole ikuisia ja niitä ei tule surkutella, vaan muistella hyviä hetkiä niiden ihmisten kanssa. Kaikista ihmissuhteista oppii jotain. Oli kyse sitten ystävyyssuhteesta tai parisuhteesta. Jotkut ihmissuhteet myös vain loppuvat esimerkiksi muuttuvien elämäntilanteiden myötä. Eikä se ole aina vain negatiivinen juttu. Joskus ihmissuhteet vain päättyvät ilman sen kummempaa draamaa tai riitoja. Joskus vain ihmiset ajautuvat erilleen muuttuvien elämäntilanteiden, elämäntyylin tai ajatusmaailmojen myötä. Näitä ihmisiä voi muistella lämmöllä ja niiden ihmissuhteiden hyviä hetkiä voi muistella siellä kiikkutuolissa asti. :)

6. Lopeta ikuinen laihduttaminen ja paremman kropan tavoittelu. Nauti elämästä ja älä ajattele elämääsi kaloreina ja lenkkeinä, jotka sinun pitää kuluttaa. Tule sinut painosi kanssa.

7. Älä yritä muuttaa ketään tai odota, että joku muuttuisi. Kaikista ei tule niitä hyviä poikaystäviä, vaikka kuinka niin toivoisi. Kaikki eivät myöskään muutu, vaikka kuinka sitä sinulle lupailisivat. 

8. Arvosta perhettäsi. Arvosta äitiäsi, isääsi tai, vaikka isäpuoltasi. Koita ymmärtää heitä ja muista, että hekin ovat joskus olleet nuoria ja voivat tehdä virheitä. 

9. Osaa antaa anteeksi. Vihanpito ei tee kenellekään hyvää. Kaunaa ei ole hyvää kantaa. Osaa antaa anteeksi.



10. Muista, ettei kukaan ole täydellinen. Ei oikeasti kukaan. Et edes sinä. Jokainen tekee virheitä joskus. Eikä sinunkaan tarvitse olla täydellinen, olet hyvä juuri nyt ja juuri sellaisena, kun olet!

11. Itkeminen on terveellistä. Saa itkeä, näyttää tunteita ja aina ei pidä jaksaa olla se porukan vahva tyyppi, joka ei ikinä itke. 

12. Pidä ystävistä kiinni. Ystävät on elämän suola. Kunnioita ja vaali ystävyyssuhteita. Älä koskaan unohda omia ystäviä, vaikka jonkun miehen takia. Miehet on usein mitkä vaihtuu, kun taas ystävät pysyy! Uusia oikeasti hyviä ystäviä on paljon vaikeampi löytää, kun uutta seurustelukumppania. 

13. Älä yritä miellyttää elämänvalinnoillasi ketään. Ole yhdessä sellaisen ihmisen kanssa ketä rakastat ja mene sinne kouluun tai työpaikkaan mikä tuntuu sinusta hyvältä.

14. Elämä ei kaadu jos, et pääse johonkin bileisiin. Aina tulee uusia "pakko päästä" bileitä. Et jää mistään ulkopuolelle tai menetä ystäviäsi, jos et mene jonnekin. Tai jos menetät, niin sitten oli ehkä tarkoituskin. Oikeat ystävät eivät unohdu bileiden takia.



15. Äidit ovat aina oikeassa. Mene sinne hammaslääkäriin, kun äiti siitä muistuttaa, ettet joudu käydä myöhemmin pidempää ja kallista hampaiden korjausprojektia. T. kantapään kautta opittu tämäkin.

16. Pidä yhteyttä läheisiin ennen kuin on liian myöhäistä. Tästä olen saanut karvaan kantapään kautta opetuksen, kun vähän päälle 20 vuotiaana, sain aamulla puhelun, että isäni on kuollut. Hautaan on hankala soitella...

17. Älä jää suhteeseen, missä sydän ei ole täysillä mukana. Yhtä elämää ei kannata tuhlata olemalla sen väärän ihmisen kanssa. Se ei ole reilua itseäsi kohtaan, eikä se tosiaankaan ole reilua toista kohtaan.

18. Puolusta itseäsi työpaikalla. Ei tarvitse aina suostua ylitöihin tai olla töissä 24/7. Sinulla saa olla myös muutakin elämää, kuin työ. Pidä puolesi työpaikoilla ja älä anna työnantajan käyttää hyväksesi sitä, että olet "nuori" ja "pompoteltavissa". 

19. Keskity omiin saavutuksiisi. Älä mieti, kun Jonnakin pääsi kouluun ja minä en. Iloitse omista saavutuksista ja iloitse muiden saavutuksista! Mieti, mitä kaikkea sinä olet saanut aikaan ja, missä kaikessa sinä loistat. 

20. Elä hetkessä! Olet vain kerran 18-vuotias, 25-vuotias tai 50-vuotias. Nauti jokaisesta elämäntilanteesta, et voi kääntää kelloa myöhemmin taaksepäin.



21. Mielipiteet saavat muuttua. Ei ole väärin olla radikaalisti täysin eri mieltä jostain asiasta myöhemmin. Jokainen tuntee ja elää kokemuksiensa mukaan. Lisää kokemuksia,  lisää elämän kokemusta niin ihan luonnollistakin on, että joistakin asioista voi ajatella täysin eri tavalla, kuin aikaisemmin.

22. Jos haluat jotain niin hanki se itse. Jos haluat asunnon, tee töitä ja säästä se. Muistan, kun ennen päätöstäni aloittaa asuntosäästö mietin usein, että en ikinä saa siihen rahoja kasaan ja miksi minulla ei ole super rikasta perhettä sitä minulle rahoittamaan. Olisihan se nyt ollu kivempi saada asunto, kuin "Manulle illallinen", kuin tehdä töitä sen eteen. Jälkikäteen ajateltuna oon hemmetin ylpeä itsestäni, että säästin asuntoon ihan itse ja se on ihan omilla rahoilla hankittu! Ja vitsi se vasta on opettanut paljon. Tuntuu muuten satakertaa paremmalta sanoa, että hankin sen itse, kuin, että "Isi osti".

23. Mihinkään ei ole kiire. Sitoudu sitten, kun itse olet siihen valmis. Pyöräytä ne lapset kun sinulle siltä tuntuu tai skippaa kokonaan, jos siltä tuntuu. Päätä itse, mikä on sinulle hyvä ikä mennä kouluun, mennä naimisiin yms. 

24. Sinä päätät, mitä haluat  olla! Muiden mielipiteet eivät kerro sinusta tai määrittele kuka olet. Ne ovat vain heidän näkemys sinusta. Sinä päätät kuka olet ja millainen olet!

25. Ja lopuksi... Älä yhdistä farkkuhametta ja legginssejä. Se näyttää hirveältä ja, vaikka tämä muoti tulisi takaisin se ei ole sinua varten. Toisaalta, farkkuhame taisi olla nuorempana sellainen 10cm pitkä kankaan kaistale niin luojan kiitos silloin oli ne legginssit alla, ettei pyllyni näkynyt ympäri kyliä. Joka tapauksessa, never ever again! :D


toppi - BikBok
housut - Bershka



KUN RAKKAASEEN SATTUU NIIN SUHUN SATTUU

15.1.2019



Moikka onkohan siellä vielä ketään, kun tää muikkeli on taas pitänyt kunnon blogitauon... Blogitauko alkoi tahattomasti. Koulu alkoi rullaamaan ja arki töissä ja yhtäkkiä sitä aikaa blogata oli vähemmän. Pian sitten sainkin ikäviä uutisia liittyen mummaan, jotka veti multa melkein maton alta. Ja muutama kuukausi onkin vierähtänyt niitä käsitellessä. Tiedättekö sanonnan "Vanhuus ei tule yksin"? Se muuten pitää sitten kirjaimellisesti paikkansa. Vanhuus tuo mukanaan kaikenlaisia kolotuksia, vaivoja, erilaisia sairauksia ja niihin kaikkiin kourallisen erilaisia pillereitä. Sitten on niitä sairauksia, joita ei voi hoitaa pillereillä. Kaikki, jotka ovat blogia pidempään seuranneet tietävät, että mun mumma on mulle kaikki kaikessa. Oikeasti ihan kaikki. Jos sun rakkainta sattuu niin sua sattuu. Muhun on sattunut viime aikoina. Se ei ehkä oo näkynyt ulkoisesti,  mutta suoraan sanottuna oon ollut aika hajalla. Olin viime viikolla koko viikon Kurikassa mumman luona ja mumma oli niin heikossa kunnossa, että vein hänet sairaalaan. Kurikan terveysasemalla vietin viikon mumman seurana ja koitin olla niin suuresti avuksi, kuin vain voin. Tilanne on nyt paranemaan päin. Mummalla on keuhkoputkentulehdus, mutta hänen iässään nekin voivat olla kohtalokkaita. Mulla on suuri huoli mummasta joka päivä. Niinkuin aikaisemmin kirjoitin on niitäkin sairauksia,  joita ei voi hoitaa pillereillä. Ne vasta huolia ja surua aiheuttavat.

Lyhyesti sanottuna mun syksy ja talvi on mennyt käsitellessä asioita. Onneksi mulla on ihania ja mahtavia ystäviä, jotka on ollut mun tukena. Ja tietysti Mr. Bear. Koko viime vuosi on ollut mun elämän yksi raskain, mutta samalla myös ihanin. Ehdottomasti yksi opettavaisimpia vuosia. Oon oppinut itsestäni tosi paljon ja omasta henkisestä hyvinvoinnistani.

Jokaisella on oma tapa käsitellä elämän vaikeita asioita. Mulla on nyt käsiteltävänä tähän asti vaikein asia mitä mulle on tullut elämässä vastaan. Mä käsittelen yleensä asioita aika realistisesti. Lyömällä faktat pöytään tilanteesta. Suren hetken, suunnittelen päässäni selviytymissuunnitelman ja meen eteenpäin. Tämän hetkinen tilanne on jotenkin lyönyt mut lukkoon. En ole pystynyt lyömään asiaa pöydälle ja miettimään sitä kylmän realistisesti. Oon mieluummin kasannut töitä, menoja ja suhannut Espoo - Kurikka väliä. Blogi on pysynyt hiljaisena, koska oon käyttänyt mun energiat kaikkeen muuhun. Musta on ihana kirjoittaa ja blogi on mulle vieläkin erityisen tärkeä. Oon vaan odottanut sitä fiilistä, kun on kiva kirjoittaa. Nyt se fiilis on palannut. Oon ehkä saanut mun pään sisäisen selviytymissuunnitelman kasaan.

Tämä teksti tuntuu ehkä hieman raskaalta ja surulliselta luettavalta, mutta oon silti tosi onnellinen nyt. Mulla oli onnellinen viime vuosi on kaikista mumman sairaalareissuista huolimatta. Ja uusivuosi on lähtenyt tosi mukavasti käyntiin. Viimeisten kuukausien aikana olen vain ollut äärinmäisen huolissani mummasta ja käyttänyt vapaa aikaani muuten, kuin bloggaillen. Olen yrittänyt sopeutua tulevaan.

Nyt, kun blogi on virallisesti elvytetty eloon niin pysykää kuulolla. Palataan seuraavassa postauksessa kevyemmillä aiheilla ja olisi kiva kuulla, miten siellä ruudun toisella puolella on vuosi lähtenyt käyntiin! :)






Latest Instagrams

© SIIRI KIVIHARJU. Design by FCD.
RewriteCond %{HTTP_HOST} ^www\.example\.com$ RewriteRule ^/?$ "http\:\/\/example\.com\/" [R=301,L]